Mukit ja mikrot ovat minulle jo lapsuudesta tuttuja juttuja. Pienempänä sekoittelin kotoa löytyviä aineksia mukissa, kun yritin tehdä itse herkkuja. Myöhemmin löysin keittokirjasta mikrossa kypsennettävien suklaamuffinien ohjeen, joka avasi tien mikroherkkujen maailmaan. Meillä oli myös mikroon tarkoitetut munakupit, joissa pystyi "keittämään" kananmunan minuutissa ja mikrokeittokirja, jonka luin kannesta kanteen. Luin tosin myös kaikki muut kirjat kodin kirjahyllystä, joten kyse ei välttämättä ollut erityisestä intohimosta mikroherkkuja kohtaan. Mikro ja muki voisivat hyvin kuvata herkkuja, joita voi taikoa kaapeista löytyvistä aineksista silloin, kun tekee mieli jotain hyvää. Siksi innostuin myös näistä kirjoista.
Suolaiset mukiherkut ovat muffineita, joissa on tavallista enemmän kananmunaa ja öljyä. Samankaltainen pohja toistuu sivulta toiselle, täytteet vain vaihtuvat. Saman asian olisi voinut ilmaista kertomalla pohjan ainekset ja eri täytevaihtoehdot. Mukiherkkujen ainesosalistat ovat yllättävän pitkiä, eikä vaihtoehtoisia aineksia kerrota. Siksi ne eivät toimi silloin, kun halutaan nyhjätä tyhjästä. Toisaalta, kun periaatteen on huomannut, omia yhdistelmiä on helppo tehdä. Ruoka-aineiden määrissä ei käytetä lainkaan lyhenteitä, mikä vahvistaa mielikuvaa nuorille suunnatusta kirjasta.
Minä valmistin kanamukiherkkua aurinkokuivatulla tomaatilla. Ohje ei ollut satunnaiselta aukeamalta, vaan valikoitui sen mukaan, mitä kaapissa oli. Ranskankermaa ei löytynyt, joten laitoin maitoa sen sijaan. Korvasin myös yhden ruokalusikallisen oliiviöljystä maidolla, koska lähes puoli desilitraa oliiviöljyä yhden mukin kakkuun kuulosti aivan ylimitoitetulta. Muumimukeissa laskettuna valmista kakkua oli 1,5 mukillista - pieneksi herkuksi tämä riittäisi kahdelle.
Kanamukiherkku & aurinkokuivattua tomaattia
1 mukillinen - 5 minuuttia - 800 wattia.
Ainekset
1 kananmuna
1 hyppysellinen suolaa
1 hyppysellinen mustapippuria
3 ruokalusikallista oliiviöljyä (2 rkl öljyä + 1 rkl maitoa)
1 tasainen ruokalusikallinen crème fraîchea (maitoa)
5 tasaista ruokalusikallista vehnäkauhoja
2/3 teelusikallista leivinjauhetta
2 ruokalusikallista kypsennettyjä kananpaloja kuutioina
2 aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
1/2 teelusikallista Provencen yrttiseosta (laitoin basilikaa, oreganoa ja meiramia)
Mukissa: Vatkaa yhteen järjestyksessä kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, crème fraîche, jauhot, leivinjauhe, paloiteltu kana, aurinkokuivatut tomaatit ja yrttiseos.
Koristele muutamalla kanan palasella, hienonnetulla aurinkokuivatulla tomaatilla ja ripottele päälle provencen yrttejä.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 minuutti 20 sekuntia (800 W).
Lisää heti kypsennyksen jälkeen pinnalle vielä muutama tomaatinpala.
Jätin koristelut väliin ja sekoitin kaikki ainekset taikinaan. Tämä ohje on muuten oikein hyvä esimerkki siitä, että ohje kannattaa lukea ensin alusta loppuun. Ohjeessa lisätään ensin ainekset mukiin, mutta sitten aineksia pitääkin olla jäljellä koristelua varten. Ulkonäkö jäi varsin vaatimattomaksi, etenkin kun koristelu puuttui. Kirjan kuvassa mukiherkku oli pinnalta herkullisen ruskea, mikä tietystikään ole mikroaaltojen aikaansaamaa. Mukiherkku oli aivan hyvää, joskin omat maustehyppyselliseni olisivat saaneet olla suurempia. Ohjeen mukaan tehtynä yhdessä annoksessa on hieman yli 700 kaloria, joten mistään pikkuherkusta ei ole kysymys. Kuvassa on 1/3 mukiherkusta toisessa mukissa.
