Jauhelihakääröt juustokastikkeessa

Viikolla 49 käärin jauhelihaa croisant -taikinaan ja upotin kääröt juustodipistä tehtyyn kastikkeeseen. Ateria oli hyvin epäilyttävän oloinen, mutta maistui erinomaiselta juustokastiketta lukuunottamatta. Laatikkoruoaksi en tätä sanoisi, mutta yksi unssi on reilu 28 grammaa.

Beefy Nacho Crecent Bake

1 pound lean ground beef (500 g paistijauhelihaa)
1/2 cup chopped onion
1/4 teaspoon salt
1/8 teaspoon black pepper
1 tablespoon chili powder (päätin, että tässä täytyy olla virhe ja laitoin vain 1 tl -minulle sopivan tulista niinkin)
1 teaspoon ground cumin (siis juustokumina/jeera/roomankumina, tavallinen kumina on englanniksi caraway)
1 teaspoon dried oregano leaves
1 can (11 ounces) condensed nacho cheese soup, undiluted (käytin tätä)
1 cup milk
1 can (8 ounces) refridgerated crecent roll dough (ostin kuvan valmistaikinaa)
1/4 cuo (1 ounce) shredded Cheddar cheese

PREHEAT oven to 375 F (190 C). Spray 13x9-inch baking dish with nonstick cooking spray.
PLACE beef and onion in large skillet: sprinkle with salt and pepper. Brown beef over medium-high eat until no longer pink, stirring to separate beef. Drain fat. Stir in chili powder, cumin and oregano. Cook and stir 2 minutes: remove from heat.
COMBINE soup and milk in medium bowl, stirring until smooth. Pour soup mixture into prepared dish, spreading evenly.
SEPARATE crecent dough into 4 rectanles: press perforations together firmly. Roll out each rectangle to 8x4 inches. Cut each rectangle in half crosswise to form 8 (4-inch) squares. (Onneksi USAssa on samanlaista croisanttitaikinaa: ilman edessä olevaa taikinaa ohje olisi ollut käsittämätön viimeistä lausetta lukuunottamatta.)
SPOON about 1/4 cup beef mixture in center of each square. Lift 4 corners of dough up over filling to meet in center: pinch and twist firmly to seal. Place squares in dish.
BAKE, uncovered, 20 to 25 minutes or until crusts are golden brown. Sprinkle cheese over squares. Bake 5 minutes or untill cheese melts. To serve, spoon soup micture over each serving.

Viikon 49 keittokirja

Easy Home Cooking: Country Casseroles on amerikkalainen keittokirja, jonka poimin talteen kirpputorilta helppojen autenttisten ruokaohjeiden toivossa. Nyt kirja vaikuttaa niin autenttiselta ja helpolta, että olen valmis luopumaan siitä. Puolivalmisteet helpottavat toki perheenemännän työtä, mutta toisella puolella palloa runsas puolivalmisteiden käyttö hankaloittaa ruoanvalmistusta.

Helpot laatikkoruoat on jaoteltu aamiaisiin, punaiseen lihaan, siipikarjaan, kalaa ja kasviksiin. Internet pelastaa pulasta, kun yrittää selvittää millaista on amerikkalainen keksitaikina (josta tehdään pekonisia aamiaispitsoja) tai home-style brow gravy. Parasta kirjassa on loppuosan mittamuunnostaulukko.

Satunnaiselta aukeamalta paljastuu hassun näköinen ruoka, jonka ainekset löytyivät pienen salapoliisityön jälkeen.

Intialaista tandoorikanaa

Mestarit keittiössä -kirjasta valmistettavaksi valikoitui Tandoorimurg. Kirjan mukaan Intiassa siipikarja kypsennetään tavallisesti ilman epäterveellisenä pidettyä nahkaa. Liha marinoidaan ohjeen mukaan kahdesti: Ensimmäinen marinointi poistaa ylimääräisen nesteen ja toinen maustaa lihan. Ohje kuulosti epäilyttävältä, haluanhan lihani mehevänä enkä kuivana. Lihasta ei ensimmäisen marinoinnin aikana irronnut nestettä, joten ehkäpä suomalaiset broilerit ovat jo valmiiksi riittävän kuivia... Lihana käytin broilerin koipireisiä kokonaisen broilerin sijaan. Ruoka oli todella hyvää ja liha läpikotaisin maustunutta vuorokauden marinoinnin jäljiltä. Hirvittävä ulkonäkö johtui osittain siitä, etten malttanut heittää hyvää marinadia roskiin, vaan kaadoin sen paistoastiaan. Kirjan kuvan perusteella kanan pitäisi olla kuivapintaista ja grillatun näköistä. Se vaatisi kyllä marinadin poispyyhkimistä tai kovempaa lämpöä.

Tandoorimurg

kokonainen broileri (noin 1 kg) (käytin 3 koipireittä n. 1,1 kg)
Ensimmäinen marinadi
1 tl suolaa
1 rkl inkivääri-valkosipulitahnaa (ks. seuraava sivu) (käytin valmista valkosipulitahnaa ja inkivääritahnaa)
1 tl punaista chilijauhetta (käytin cayennepippuria)
2 rkl sitruunamehua
toinen marinadi
250 g kreikkalaistyyppistä tai muuta paksua jogurttia
1 tl garam masalaa
1 dl kasvisöljyä
1/2 tl jauhettua kanelia
1/2 tl punaista chili- tai paprikajauhetta (cayennepippuria)
1 tl suolaa
(hyppysellinen punaista elintarvikeväriä) (käytin annatto-jauhetta)
tarjoiluun
25 g voita
2 rkl kasvisöljyä
1 rkl limettimehua
1 tl chat masala -mausteseosta (jätin väliin)

1. Poista kanasta nahka ja leikkaa kana terävällä veitsellä neljäksi palaksi (2 rintapalaa ja 2 koipi-reisipalaa). Paljasta koivet niveleen asti, jätä hieman lihaa luun päähän, jotta kutistuminen olisi vähäisempää.
2. Kypsennä kahdesti marinoituja broilerinpaloja (ks. viereinen sivu) leivinpaperilla 200 asteisessa uunissa tai grillin ritilällä 10 minuuttia. Valele broilerit puolella öljy-voiseoksesta ja kypsennä vielä 15 minuuttia. (Minulla broilerit olivat uunissa lähes tunnin)
3. Ota broilerit uunista tai grillistä ja valele ne lopulla öljy-voiseoksella. Ripottele pinnalle limettimehu ja chat masala. Tarjoa kuumana salaatin ja minttuchutneyn kera.

Inkivääri-valkosipulitahna
Soseuta yhtä paljon kuorittua inkivääriä ja valkosipulia sekä vettä 10 prosenttia niiden yhteispainosta teho- tai sauvasekoittimella. Tahnan pitäisi olla tasaista ja hienojakoista. Se säilyy tiiviisti suljetussa astiassa jääkaapissa noin viikon. Jos haluat säilyttää tahnaa pidempään, lisää joukkoon soseutusvaiheessa 5 prosenttia kasviöljyä ja 2 prosenttia sitruunamehua. Näin tahna säilyy pidempään ja myös sen väri vaalenee. Voit myös pakastaa tahnan jääpala-astiassa myöhempää käyttöä varten.

Marinointi
1. Tee broilerinpaloihin terävällä veitsellä 3-4 luuhun asti ulottuvaa syvää viiltoa, mutta varo leikkaamasta lihoja irti. Näin marinadi pääsee tunkeutumaan lihaan ja estää sitä kutistumasta kuuman ja kuivan kypsennyksen aikana.
2. Sekoita ensimmäisen marinadin ainekset kulhossa. Käytä käsineitä ja peitä broilerinpalat marinadilla. Siirrä broilerit siivilään kulhon yläpuollele ja jätä huoneenlämpöön 20 minuutiksi, jotta kaikki neste valuu niistä.
3. Sekoita toisen marinadin ainekset. Peitä broilerit kauttaaltaan marinadilla ja pane ne jääkaappiin maustumaan 2-3 tunniksi. (marinoin vuorokauden ajan)

Viikon 48 keittokirja

WSOY:n Kultainen keittokirja: Mestarit keittiössä on pitkään himoitsemani valtavan suuri keittokirja. Kuten muutama viikko sitten kerroin, olin odottanut, että siitä tulisi riittävän edullinen.
Kirjan kansitekstin mukaan "Alansa parhaat osaajat.... He opettavat keittotaidon perusasiat ja oikeat valmistusmenetelmät vaihe vaiheelta esitellen jokaisen tekniikan ja metodin havainnollisin värikuvin." Mestarit keittiössä esittelee aluksi 18 keittiömestaria, joista kukin on vastaa yhdestä tai useammasta kirjan luvusta. Lukuja ovat muun muassa vaahdot (Ferran Adrià), mausteet, latinalaisamerikkalainen keittiö, munat ja maitotaloustuotteet, siipikarja ja riistalinnut, pastat ja mykyt sekä makeat leivonnaiset ja taikinat.
Mestarit keittiössä on mielestäni ihana kirja. Siinä neuvotaan ruoanvalmistuksen tekniikoita ja kerrotaan esimerkiksi eri kastiketyypit. Kirja on enemmänkin ruoanvalmistuksen teoriakirja kuin keittokirja. Mielestäni on arvokkaampaa oppia ruoanvalmistuksen periaatteita kuin yksittäisiä ohjeita. Kastikkeiden kohdalla neuvotaan siis myös kuinka juoksettuneen majoneesin voi pelastaa, millaisia muunnoksia béarnaisekastikkeeseen on, minkä paksuinen kastike tarvitaan mihinkin tarkoitukseen ja kuinka kastikkeet pidetään lämpimänä.
648:aan sivuun mahtuu paljon asiaa ja vaihekuvia ruoanvalmistuksesta. Ajattelin pääseväni valmistamaan jotain hienostunutta liharuokaa, kastiketta tai jälkiruokaa. Satunnainen aukeama oli kuitenkin Intialaisen ruoan kohdalla. Harmistuin hieman, mutta erinomainen lopputulos korjasi tilanteen.

Israelilaisia perunaohukaisia

Latkes
perunaohukaiset

4 annosta (tein 1,5 kertaisen annoksen)

700 g perunoita
1 sipuli
2 munaa
50 g vehnäjauhoja
ripaus muskottipähkinää
suolaa ja valkopippuria

1. Kuori ja raasta perunat
2. Pane raaste siivilään tai lävikköön kulhon päälle. Pane lautanen raasteen päälle painoksi ja anna seistä 10 min kunnes liika neste on valunut pois.
3. Kaada raaste kulhoon ja sekoita joukkoon munat, jauhot ja mausteet.
4. Paista ohukaiset paistin- tai ohukaispannulla. Nosta lusikallinen seosta ohukaista kohti, paista kauniin ruskeaksi, käännä ja paista toinen puoli.

Ruoka oli todella helppo valmistaa, vaikka paistaminen tuntui vaativan enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla sillä hetkellä oli. Raastaminen olisi ikävää, mutta onneksi muistin kolmijalkaisen raastinmyllyni olemassaolon. Raastinmylly, köyhän naisen monitoimikone, on erittäin kätevä suurille määrille raastetta. Kotikotona on oranssi raastinmylly ja luulin, että kyseessä olisi 70-luvun jäänne, jota ei enää valmisteta. Onneksi olin väärässä, sillä enhän minä porkkanaraastetta raastinraudalla raastaisi...
Raa'a perunan kypsentäminen pannulla on helppo tapa testata osaako oikeasti paistaa (= säädellä lämpötilaa). Minä en ihan vielä osaa, koska ensimmäinen satsi jäi raa'aksi sisältä. Seuraava onnistui jo paremmin. Söihän sitä, mutta seuraavalla kerralla käytän voita paistamiseen.

Viikon 47 keittokirja

Norma Millerin Välimeren maiden herkut on Gummeruksen kustantama, 1990-julkaistu keittokirja. Sen sadalla sivulla on esitelty Espanjan, Ranskan, Italian, Kreikan, Turkin, Israelin, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan ruokia ja vähän kulttuuriakin. Minulle kirja näyttää suomalaisten polkuja kohti kansainvälisyyttä. Ollaan vielä siinä ajassa, että ruokien nimet suomennetaan ja niinpä churrot ovat donitseja, nizzan salaatti tonnikala-, muna- ja papusalaattia sekä tabouleh vehnärouhesalaattia. Jokainen maa muodostaa oman lukunsa teemaväreineen ja ohjeiden tausta näyttää värikynällä väriteltyltä -ihan kuin olisi alakoulun kuvistunnilla! Ohjeet ovat kuitenkin klassikkoja, jotka toimivat nykyäänkin. Aukaisin kirjan Israelin kohdalta, jossa vaihtoehtona oli karppia tai perunaa. Valinta oli helppo.

punainen curry kalalla sekä bambunversoilla

Viikon 46 ruoan valmistin kirjasta Löytöretki Thaimaan keittiöihin. Päädyin käyttämään valmista currytahnaa, jonka ostin Vii Voanista. Tahnan voisi hyvin valmistaa itsekin, mutta pitkä ainesosalista yhdistettynä ainesten kalleuteen ja murskaamisen työläyteen oli liikaa, etenkin kun ohje antaa mahdollisuuden käyttää valmista currytahnaa. Ruoasta tuli uskomattoman hyvää, vaikka kala herättääkin minussa aina epäilyksiä. Tässä ruoassa mausteisuus ja tulisuus peittää kalan tuoksun ja osin maunkin. Jos pitää ihan hirveästi kalasta, saattaa tietysti pettyä, kun ruoka maistuu enemmän currylle kuin kalalle. Kalana käytin tuoretta seitiä, lähes kaikki muut ainekset ostin samalla kun ostin currytahnan. Palmusokerin kuvittelin olevan siroteltavaa erikoissokeria, enkä siksi tarkistanut asiaa ennen kauppareissua. Palmusokeri myydäänkin kiinteänä, jolloin se muistuttaa kovettunutta hunajaa tai tahnana, jolloin siihen on sekoitettu vettä. Gastronomian sanakirjan mukaan ensimmäinen sopii viljatuotteisiin ja karkkeihin, jälkimmäinen esimerkiksi suolaisiin ruokiin makeutta tuomaan. Arvatkaapa ostinko juuri sitä kiinteää palmusokeria? Kaupassa ajattelin tahnan olevan halpistuote, kun sitä oli laimennettu vedellä. Kotona huomasin, että kiinteää sai rapsutella aika paljon kahden ruokalusikallisen irrottamiseksi. Muuta eroa kahdella purkilla ei käsittääkseni ole, toinen vain on helpompi käyttää.

Kaeng phet pla kup naw mai

1/2 dl koookosmaitoa
2 rkl punaista currytahnaa tai kaupan tahnaa
4 1/2 dl kookosmaitoa
1 1/2 - 2 rkl palmusokeria
3 rkl kalakastiketta
350 g kiinteää nahatonta valkoista kalafileetä 3 cm leveinä kuutioina
275 g vedessä säilöttyjä bambunversoja leikattuna tikunmuotoisiksi paloiksi
50 g galangaa ohuina viipaleina
5 kaffirlimetin lehteä kahtia revittynä

4 annosta

Laita kookoskerma wokki- tai paistinpannulle ja hauduta keskilämmöllä noin 5 minuuttia tai kunnes kerma alkaa jakautua ja pinnalle kerääntyy öljyä (en huomannut erottumista ja luovutin). Sekoita kermaa, jos se alkaa ruskistua reunoilta. Lisää currytahna ja sekoita hyvin yhteen. Kypsennä, kunnes ainekset alkavat tuoksua.

Sekoita kookosmaito ja lisää sitten sokeri sekä kalakastike. Anna kypsyä 2-3 minuuttia. Lisää kala sekä bambunversot ja hauduta noin 5 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes kala on kypsä.

Lisää galanga sekä kaffirlimetin lehdet. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Aseta tarjoilulautaselle.

Ps. Pyysin seuralaista mittaamaan kalakastikkeen ruokaa varten. Olimme tutustuneet kalakastikkeeseen ensimmäistä kertaa vietnamilaisen keiton lisukkeena ja kokemuksen muistaen hän kysyi usemman kerran olenko varma siitä, että ruokaan laitetaan puoli desilitraa kyseistä kastiketta. Tässä ruoassa kalakastike maistui huomattavasti paremmin.

munakoisoruoka, joka yritti karata

Löytöretki Intian keittiöihin -kirjan satunnaisella aukeamalla oli mielenkiintoinen ohje savustetuista munakoisoista tehdylle ruoalle. Kärvennetty olisi ehkä parempi sana, sillä munakoisojen kuori oli tarkoitus paahtaa mustaksi, jolloin munakoisoon tarttuisi savuinen maku. Muistelin, että Siskot kokkaa -blogissa olisi kärvennetty munakoisoja kaasulieden liekillä ja päädyin toteamaan, että he olivat saman ruokalajin kimpussa.

Ruotsissa on sana, joka on täydellinen kuvaamaan tätä ruokaa: röra. Sanakirjan mukaan substantiivi röra tarkoittaa ruoasta puhuttaessa sekoitusta. Tunnettuja sekoituksia ovat esimerkiksi skagenröra ja gubbröra. Sekoitus kuulostaa hassulta ruoan nimeksi, joten omia suomennoksiakin on keksitty. Gubbröraa kutsutaan linkin takana mössöksi ja samaa nimitystä käyttää myös Siskot kokkaa -blogi. Omat pohdintani röran suomenkielisestä vastineesta pysähtyvät aina hakkelukseen. Tahna ei sovi, sillä aineksia ei ole soseutettu. Hakkelus on ihan hyvä sana, onhan rörassakin pieneksi pilkottuja aineksia yhteen sekoitettuna. Siispä tänään ruokana tosi namia intialaista munakoisohakkelusta.


Savustettu mausteinen munakoiso

600 g munakoisoja (1 kpl ~300 g)
1 punasipuli pilkottuna
1 valkosipulinkynsi pilkottuna
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä pilkottuna
1 vihreä chili pilkottuna (unohdin ostaa ja käytin punaista chilitahnaa)
3/4 dl öljyä (minä laitoin hieman liikaa öljyä ja se erottui kulhossa)
1/4 tl chilijauhetta (cayennepippuria)
1/2 tl garam masalaa (valmista)
2 tl jauhettua juustokuminaa
2 tl jauhettua korianteria
2 tl suolaa
1/2 tl jauhettua mustapippuria
2 kypsää tomaattia pilkottuna
3-4 rkl tuoreita korianterin lehtiä silputtuna

4 annosta (tein puoli annosta)

Kärvennä munakoisoja kaasuliekillä, hyvin kuumassa uunissa (laitoin munakoison uunivuokaan ja uunin 300 asteeseen) tai lieden sähkölevyllä. Kääntele niitä, kunnes niiden kuori on mustunut joka puolelta (uunissa yli puoli tuntia). Jäähdytä ja poista sitten mustunut kuori (lähtee hyvin helposti levyinä). Paloittele munakoisot. Ei haittaa, vaikka munakoisoihin jäisi mustuneita kohtia, koska niistä ruokaan tulee savun makua.

Hienonna sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili tehosekoittimessa silpuksi, mutta älä kuitenkaan jauha niitä tahnaksi asti. Voit myös silputa ainekset veitsellä ja sekoittaa ne kulhossa.

Kuumenna öljy karhai-pannussa tai paksupohjaisessa paistinpannussa kohtalaisella lämmöllä ja paista siinä sipuli-maustesekoitusta, kunnes se on kevyesti ruskistunut. Lisää pannulle kaikki mausteet sekä suola ja pippuri ja paista sekoittaen 1 minuutin ajan. Lisää joukkoon tomaatti ja hauduta, kunnes nestettä on haihtunut. Lisää pannulle munakoisot ja muhenna niitä puulusikalla samalla, kun sekoitat ne mausteiden kanssa yhteen. Hauduta 10 minuuttia tai kunnes munakoiso on kypsää (koska kuoren kärventämiseen uunissa menee niin kauan aikaa, munakoiso oli jo kypsää).

Sekoita ruokaan silputut korianterin lehdet (jätin korianterin väliin) ja mausta (tarvittaessa) suolalla.

Ps. Kuten kuvasta näkyy, ruoka pyrki kovasti karkaamaan lautaselta. Suuhun se silti päätyi, leivän päälle lusikoituna. Ohjeen mukaan ruokaa voi tarjota myös kylmänä lisukkeena.

paistettua naudanlihaa, kevätsipulia ja vähän sakea

Marraskuun ensimmäisen viikon ruoan kokkailin Löytöretki Kiinan keittiöihin -kirjan perusteella. Odotukset olivat korkealla, kiinalaista ruoka oli tehnyt mieli useamman päivän ajan. Ostin tarjouksesta naudan paistisuikaleita 2 € /400 g ja ihmettelin googlen kanssa shaoxing-riisiviinin ihmeitä. Kirjan mukaan shaoxing-riisiviini on riisistä, hirssistä, hiivasta ja Shaoxingin vedestä valmistettu, vähintään kolme vuotta kypsytetty viini, joka tarjoillaan lämpimänä. Sen paras korvike on kuiva sherry. Raholan ruokasanasto kuvaa tätä riisiviiniä kiinalaisten vastineeksi sakelle ja kertoo shaoxing-riisiviinin olevan sakea hieman voimakkaamman makuista ja tummemman keltaista. Googlen hakutuloksista päätellen shaoxing-riisiviini korvataan joko kuivalla sherryllä tai japanilaisella makealla mirin-riisiviinietikalla. Miriniä haukutaan huonoksi vaihtoehdoksi, sillä se on makeaa.
Minä ihmettelen, miksei mirinin tilalla voi käyttää makeuttamatonta riisiviinietikkaa ja sitä, miksei shaoxing-riisiviiniä voi korvata sakella. Gastronomian sanakirja tuntee vain saken ja kertoo, että se on valmistettu käymismenetelmällä riisimäskistä sake-hiivan ja koji-homeen avulla. Saket voivat muistuttaa valkoviinejä, punaviinejä tai sherryjä ja niitä käytetään myös ruoanvalmistuksessa. Koska sherry kuulosti enemmän brittirouvien iltapäiväteelle kuuluvalta, päädyin alkoon ostamaan mahdollisimman kuivaa sakea.

Seuraavaksi otin selvää vaaleasta soijakastikkeesta, joka osoittautui "kevytsoijakastikkeeksi". Ihmettelin nimittäin pari kuukautta sitten kaupassa myytävää Light soijakastiketta: luulin sitä kevyeksi soijakastikkeeksi enkä ymmärtänyt, miten soijakastiketta voisi keventää, kun ei siinä ole rasvaakaan. No, se onkin siis vaaleaa soijakastiketta, joka antaa makua, muttei juurikaan väriä.
Ruokaan laitoin vain 400 g lihaa ja hieman enemmän sipulia. Ruoasta tuli ihan hyvää, mutta odotin hieman enemmän. Nyt ruoka maistui lähinnä soijakastikkeelle.

Paistettua naudanlihaa ja kevätsipulia

500 g naudan paahtopaistia tai ulkofileetä ilman rasvaa ja kalvoja
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl vaaleaa soijakastiketta (light)
1 rkl shaoxing-riisiviiniä (sakea)
2 tl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
3 rkl öljyä
5 kevätsipulia ohuina suikaleina

Kastike
3 rkl vaaleaa soijakastiketta
2 tl sokeria
1/1 l paahdettua seesamiöljyä

6 annosta

Leikkaa liha syiden vastaisesti 2 mm viipaleiksi ja sitten suupaloiksi (minulla oli valmiita suikaleita, joita pilkoin lisää). Sekoita joukkoon valkosipuli, soijakastike, riisiviini, sokeri ja maissitärkkelys. Anna maustua jääkaapissa vähintään 1 tunti. Valuta. Valmista kastike sekoittamalla ainekset keskenään.

Kuumenna wok suurella lämmöllä, lisää öljy ja kuumenna erittäin kuumaki. Kypsennä lihaa kahdessa erässä 1 1/2 minuuttia tai kunnes se on ruskistunut. Ota wokista ja valuta. Kaada öljy wokista ja ota talteen 1 ruokalusikallinen.

Kuumenna talteen ottamasi öljy suurella lämmöllä erittäin kuumaksi ja paista kevätsipulia koko ajan sekoittaen 1 minuutti. Lisää liha ja kastike. Sekoita, niin että liha ja kevätsipulit peittyvät kastikkeeseen.

Viikkojen 44-46 keittokirjat

Viikoilla 44-46 olen valmistanut ruokia h.f.ullmannin keittokirjasarjasta, joka lupaa vielä löytöretkelle eri maiden keittiöihin. Kirjat on ostettu kirjakaupan alennusmyynnin loppurysäyksestä 40% lisäalennuksella, hävyttömän halvalla. Löytöretki Kiinan keittiöihin, löytöretki Intian keittiöihin ja löytöretki Thaimaan keittiöihin antavat otsikoillaan ymmärtää, että kirjat olisi jaettu lukuihin maakuntien tai muiden vastaavien alueiden mukaan. Ei ole. En pidä sitä puutteena, mutta olin yllättynyt selaillessani kirjoja ensimmäistä kertaa. Maantieteellisen jaon sijaan ohjeet on jaoteltu melko perinteisesti raaka-aineiden tai ruoan tyypin mukaan esimerkiksi liharuokiin, jälkiruokiin tai keittoihin. Ruoanvalmistajalle ratkaisu lienee oikea, sillä usein tekee mieli vaikkapa kiinalaista ruokaa, jossa on naudanlihaa. Tietyn aluen erikoispiirteistä lisää tietoa haluava joutuu kuitenkin etsimään kirjoista tietoa -eri alueiden ruokakulttuuria on esitelty kirjan alussa lyhyesti, mutta ruokaohjeista alkuperätietoa löytyy satunnaisesti.
Ohjeiden lomaan on ripoteltu tietoaukeamia kunkin maan tyypillisistä ruuista ja niihin liittyvistä perinteistä. Kirjojen lopussa on luku perusohjeista, joita käytetään useissa ruokalajeissa. Perusohjeita ovat esimerkiksi thaimaalainen punainen currytahna ja kiinalaiset mandariiniohukaiset. Perusohjeiden jälkeen on vielä sanasto, jossa kerrotaan raaka-aineista. Ruokaohjeet vaikuttavat sikäli aidoilta, että raaka-aineet vaativat vierailua etnisessä kaupassa. Voisi siis olettaa, ettei ohjeita ole kovin paljon länsimaalaistettu. Kirjoja on ilo katsella, sillä niissä on paljon kuvia ja taitto on selkeä. Järkäleitähän nämä toki ovat.

ravioli ja paprikaa

Euroopan mestarikokkien pöydässä -kirjasta kokkailin Italialaisen Marco Cavaluccin ohjeen mukaan ravioleja ja paprikakastiketta. Ohjeeseen tarvitaan pitkään kypsytettyä lampaanmaitojuustoa, mutta esittelytekstissä kerrotaan, että se sopii ricottan kanssa vain jos se ei ole liian voimakasta. Ostin kuitenkin 12 kuukautta kypsytettyä juustoa enkä katunut. Ruoanvalmistuksessa työläältä tuntui erityisesti pastataikinan kauliminen ja kastikkeen paseeraaminen. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen ja erityisesti paprikakastike koukutti naisen. Kotikäyttöön riittänee paseeraamatonkin versio, kannattaa kokeilla. Otin annoksen kokoamiseen mallia kirjan kuvasta ja tulos oli ehkäpä kauneinta mitä olen saanut aikaan :-D Valitettavasti kuvasta kauneus ei aivan välity, sillä annos vietti yön jääkaapissa odotellen riittävän valoisaa kuvaushetkeä. Kuvausstudionihan on tällä hetkellä parvekkeella aina päivänvalon aikaan -sisällä valo ei riitä kuvaamiseen.

Juustotäytteiset raviolit keltaisen paprikakastikkeen kanssa

valmistelut: 1 tunti 15 minuuttia
kypsennys: 40 minuuttia
vaikeusaste: * *

4 annosta (tein puolikkaan annoksen)

Raviolitaikina:
300 g vehnäjauhoja
3 munaa

Täyte:
200 g ricottaa
200 g pitkään kypsytettyä lampaanmaitojuustoa
2 keltuaista
1/2 tl raastettua muskottipähkinää
kimppu persiljaa
suolaa ja pippuria

Paprikakastike:
2 keltaista paprikaa
1 salottisipuli
1/2 dl kermaa
30 g voita, suolaa

Koristelu:
1 punainen paprika

1. Valmista kastike: Hienonna salottisipuli ja paista se voissa. Leikkaa paprikat kuutioiksi, sekoita ne salottisipulin joukkoon, lisää hiukan vettä ja suolaa ja kypsennä, kunnes paprikat ovat pehmeitä. Soseuta paprikat tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa (tai sauvasekoittimella), siivilöi sose ja lisää kerma. Kypsennä, kunnes kastike saostuu ja se on sileää, pane se sitten lämpimään paikkaan odottamaan. (Valmistin ensin pastataikinan kohdan 3. mukaan, laitoin sen sivuun tunniksi ja tein sillä aikaa kohdat 1-2.)
2. Sulata juustot vesihauteessa ja sekoita joukkoon täytteen muut ainekset.
3. Valmista raviolitaikina jauhoista ja munista, muotoile taikinasta pallo ja pane se sivuun tunniksi. Kauli taikinasta kaksi saman kokoista levyä. Jaa toiselle levylle täyte pieninä nokareina ja pane päälle toinen taikinalevy. (Minulla taikinalevyt eivät tarttuneet toisiinsa, joten päädyin kostuttamaan raviolien reunoja hieman.) Leikkaa levy taikinapyörällä neliön muotoisiksi ravioleiksi, kypsennä raviolit sitten runsaassa (suolatussa) vedessä. Leikkaa punainen paprika pitkiksi, hyvin ohuiksi suikaleiksi.
4. Paista raviolit ja paprikasuikaleet nopeasti voissa. (huomaatte kuvasta, etten ollut kovin nopea) Levitä lämmitettyjen (kylmien) lautasten keskelle kastiketta, jaa päälle raviolit ja koristele ruoka paprikasuikaleilla.

Viikon 43 keittokirja

Viikon 43 kirja on h.f.ullmannin kustantama Euroopan mestarikokkien pöydässä. Jättimäisesssä kirjassa on 607 sivua ja se esittelee yli sata eurooppalaista kokkia ja kondiittoria sekä heidän ruokaohjeitaan. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut tästä kirjasta, päinvastoin. Halusin hankkia itselleni WSOY:n kustantaman Mestarit keittiössä -kirjan, joka on samanlainen järkäle kuin viikon 43 kirja. Harmittelin usein aina tarjouksessa olevaa Euroopan mestarikokkien pöydässä -kirjaa, kun olisin halunnut alennusmyyntiin aivan toisen kirjan. Mestarit keittiössä päätyi hyllyyni jo kesällä, joten syksyn 3+1 päivillä oli helppo ostaa Euroopan mestarikokkien pöydässä yhdeksällä eurolla.
Tämän kirjan ohjeet ovat ravintolaruokia, joiden raaka-aineet ovat melko erikoisia suomalaiselle kotikokille. Osterit, tryffelit. kaniinit ja hummerit ovat meillä hieman harvinaisempia herkkuja. Ylihintaisten raaka-aineiden ja monimutkaisten ohjeiden yhdistelmä on niin vastustamattoman hirveä, että alan ihmetellä miksi ihmeessä minulle ei riittänyt se toinen kirja, jonka jo hankin?

Napsijatäytteiset burritot

Viikon 42 ruokaa olivat napsijatäytteiset burritot, joiden valmistaminen viipyi aina vain. Miksikö? Ainesosaluettelossa komeilee napsijan ja muiden ainesten lisäksi annatton siemeniä ja pasillachili, jotka aiheuttivat kokille harmaita hiuksia. Mitä ne ovat? Mistä niitä saa? Jostain syystä en ottanut projektikseni saman aukeaman meribassia appelsiini-chilisalsan kera, vaikka se (ainakin tässä vaiheessa ajateltuna) olisi ollut huomattavasti vaivattomampi ohje. Sitäpaitsi napsijaa tai sitä korvaavaa kalaa etsiessäni löysin Stockmanin kalatiskistä tuoretta meribassia. Se olisi siis ollut helpompi valinta, mutta tällä kertaa kerjäsin hankaluuksia ja halusin valmistaa käsittämättömän kuuloisia kalaburritoja. Kuka nyt haluaisi täyttää burritonsa kalalla?

Ruoasta tuli ihan hyvää. Mantelit kuulostivat erikoiselta lisältä ruokaan, mutta ne maistuivat kalan kanssa ja toivat rakennetta ruokaan. Suolaa ruoka olisi kaivannut, sitä ei ollut ohjeessa lainkaan ja kun chili eikä annattokaan maistunut ruoassa, oli hieman pettynyt.

Napsijatäytteiset burritot

6 hengelle (minä tein 2/3 annosta, koska minulla oli yksi kala)

Ainekset:
3 fileetä napsijakalaa tai muuta valkoista, kiinteälihaista kalaa (ostamani napsija painoi 485 g ja siitä aika pieni osa oli syötävää, joten yksi filee painoi ehkäpä 150 g)
1,25 dl pitkäjyväistä valkoista riisiä
2 rkl öljyä
1 pieni sipuli hienoksi pilkottuna
1 tl jauhettuja annatton siemeniä (ostamassani valmiissa annattonsiemenjauheessa oli myös maissitärkkelystä, joten laitoin sitä hieman enemmän)
1 pasillachili tai vastaava kuivattu chili ilman siemeniä jauhettuna (jättimäinen, musta ja aika mieto kuivattu chili)
75 g suikaloituja manteleita (ostin kuorittuja manteleita ja "suikaloin" lohkomalla kuten veneperunat)
200 g tomaattimurskaa
3 dl raastettua Monterey Jack -juustoa tai mietoa cheddaria (amerikkalaisia juustoja ei kuulemma tuoda Suomeen, joten ostin sitä viisiväristä cheddaria)
8 vehnätortillaa, halkaisijaltaan 20 cm
sileälehtistä persiljaa koristeluun
(limetin lohkoja)

1. Kuumenna grilli. Grillaa kaloja öljytyllä ritilällä noin 5 minuuttia. Käännä fileet kerran grillaamisen aikana. (Paistoin fileet pannulla) Kun kalat ovat jäähtyneet, poista nahat ja pilko kalat kulhoon.
2. Mittaa riisi kattilaan ja laske kylmää vettä päälle. Sulje kattila kannella ja kuumenna kiehuvaksi. Valuta riisi, huuhtele vedellä ja valuta uudelleen.
3. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli pehmeäksi ja läpikuultavaksi. Sekoita joukkoon annattojauhe ja chili ja paista 5 minuuttia.
4. Lisää riisi ja sekoita hyvin. Sekoita joukkoon myös kala ja mantelit sekä tomaattimursta. Hauduta ruokaa keskilämmöllä kunnes neste on imeytynyt ja riisi on pehmeää. Sekoita joukkoon juusto ja nosta kattila levyltä. Lämmitä tortillat.
5. Jaa täyte tortilloille ja taita tortilla kuvan mukaan paketiksi. Koristele annokset persiljalla ja haluatessasi limetin lohkoilla. Lisäkkeeksi sopii vihreä salaatti.

Viikon 42 keittokirja

Jane Miltonin Meksikolainen keittiö on Tinan keittokirjaa korkeampi opus, mikä tarkoittaa, että olen aloittanut väliin jääneiden kirjojen läpikäymisen. Listasin kaikki viikon 41 keittokirjaa korkeammat keittokirjat, joita en ole vielä esitellyt -niitä riittää tammikuulle asti. Keittokirjaston tutkiminen näyttää etenevän hyllymetrillisen vuodessa. Tämän kirjan tarpeellisuudesta minut vakuutti iso koko ja edullinen hinta. Kauniisti ilmaistuna innostuin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnin loppurysäyksessä tänä syksynä. Kuka voisi vastustaa alekeittokirjoja 40% lisäalennuksella? Tälle 256 -sivuiselle kirjalle jäi hintaa alle 6 euroa.
Pidän kirjassa erityisesti sen alun tieto-osiosta, jossa esitellään meksikolaisten ruokien ja raaka-aineiden lisäksi juhlia, ateriarytmiä ja (ruokakulttuurin) historiaa. Ohjeet ovat selkeitä vaihekuvineen, mutta joidenkin ainesten saatavuus on heikko. Viikon 42 ruoan ainesten hankkiminen vaatikin hieman salapoliisin työtä, postimyyntiä ja vierailun etnisessä ruokakaupassa.

pekonikebakot

Tina. -keittokirjan satunnainen aukeama tarjosi erilaisia tapas-ohjeita. Jääkaapin tyhjennys-operaatioon niistä parhaiten sopivat kebakot, joihin kadotin sekä kapriksia että oliiveja. Ruoka maistui lähinnä kapriksille, mutta oli muuten ihan syötävää.

Färsspett med bacon och oliver

2 skivor färsk vitt bröd
1 dl mjölk
1 ägg
400 g blandfärs
1 gul lök
1 dl oliver
2 msk kapris
3 msk flytande koncentrerad köttbuljong (lähikaupan valikoimiin ei kuulunut fondeja, joten murensin palan liemikuutiota 3 rkl kiehuvaa vettä)
8 skivor bacon
8 grillspett
vitpeppar

Sätt ugnen på 200 grader. Skär bort brödkanterna och smula ner brödet i en skål. Rör ihop brödsmulorna med mjölken och ägget. Skala löken och hacka den och oliverna (hienonsin myös kaprikset). Blanda ihop brödblandningen med färsen, löken, oliverna och kaprisen. Smaksätt med peppar och köttbuljong. Blöt händerna och forma små järpar av smeten. Linda en baconskiva runt varje järpe. Lägg dem på en plåt med skarven nedåt och stek i ugnen 15-20 min. Trä sedan grillspetten genom järparna, när de svalnat något. (En lopulta katsonut tarpeelliseksi laittaa kebakoita vartaisiin.)

Viikon 41 keittokirja

Viikolla 41 kokkailin ruotsalaisten suosikkikokin Tina Nordströmin keittokirjasta Tina. Hänen kokkiohjelmaansa olen katsonut kerran, olin silloin vaihto-opiskelijana Ruotsissa, enkä ymmärtänyt Tinan puheesta mitään. Tinan kotisivujen mukaan hänen viimeisimmät kirjansa ja kokkiohjelmansa ovat vuodelta 2006 ja nykyään hän toimii muissa tehtävissä.
Tina. on ohut, väljästi aseteltu keittokirja, jossa on 67 ruokaohjetta SVT:n mat-ohjelmasta. Ohjeiden lisäksi kirjassa on vinkkejä ruoanvalmistukseen. Tina neuvoo esimerkiksi laittamaan tuorekelmun suoraan jäätelön tai kiisselin pinnalle, ettei siihen muodostu kuorta. Hauskin osio kirjassa on nimeltään hundralappen, jossa kokki haastaa itsensä hankkimaan raaka-aineet päivälliseen yhdellä sadan kruunun setelillä. Hauskuutta tuo lähinnä se, kuinka Tina kertoo olleensa kauhistunut ideasta: ettei noin halvalla voi saada ruokaa. Luvun aloitusteksti taitaa kertoa enemmän kokin ja oletetun lukijan sosioekonomisesta taustasta kuin mistään muusta, jos tarkoitus on yhdessä päivitellä, kuinka kummallista/hassua ja hauskaa on yrittää kokata sadalla kruunulla neljälle hengelle. Sata kruunua on kutakuinkin 10 euroa. Minusta tuntuu, että yli 10 euron käyttäminen yhteen ateriaan on turmiollista useimpien taloudelle. Minusta myös tuntuu, että useimmille ei ole vaikeaa ruokkia neljää ihmistä kymmenellä eurolla. Olenko aivan väärässä?

Kreikkalaista feta-piirakkaa

Viikon 40 ohjeen myötä olin pakotettu tutustumaan filotaikinaan. Teoriassa kyseinen taikina tuttu, mutta ruoanvalmistuksessa taito on tietoa arvokkaampaa. Hämeentien etnisistä filotaikinaa saa kuulemma edullisesti, mutta kun pitkän päivän jälkeen juoksin hikisenä sekä stockmanilla että s-marketissa, ei 200 metrin kävely etniseen houkuttanut ja tartuin lähes kuuden euron arvoiseen filotaikinapakettiin s-marketin pakastealtaalla. Stockalla olisi ollut vielä hintavampaa. Olen joskus ollut sitä mieltä, että on ihan ok juosta monessa kaupassa tarjousten perässä. Tämä syksynä olen kuitenkin muuttanut mieltäni, sillä on onni, jos saa kaiken yhdestä kaupasta. Siitä ilosta olen valmis vaikka maksamaankin.
Ruoka, tuo fetapiirakka siis, oli oikein hyvää, vaikka ohje olikin yhtä järjettömästi aseteltu kuin saman sarjan muissa kirjoissa. Ohjeen tulkitsemiseen tarvitsin apua, sillä englantini ei taipunut filotaikinan jokaiseen mutkaan. Tein jälleen puolikkaan annoksen. Suosittelen kokeilemaan!

Method:
1. Pre heat oven to 180 C.
2.Heat 15 ml oil ina large frying pan, add leek and carlic, and cook five minutes or until soft. Set aside.
3. Heat extra oil, add chicken in batches, and cook for 6-8 minutes.
4. Drain spinach, squeeze out excess water, and chop roughly.
5. In a large bowl, combine chicken, spinach, bell pepper, olives, feta, parsley oregano, eggs, cream and pepper. Stir until well combined. Set aside.
6. Lightly grease 22 cm square baking pan. Combine the extra oil and butter. Lay out sheets of filo, put two together, and brush with the oil mixture. Put another two on to, and brush again. Continue untill you have four double sheets. Line the baking dish with thw filo, and trim around the edges. Fill with the chicken mixture. Brush the remaining sheets with oil in the same wau as before, using the same amount. Place the filo on top of the baking dish, tucking the edges inside baking dish.
7. Brush the top with the oil mixture, sprinkle with sesame seeds, and bake in the oven for 40-45 minutes.

Ingredients
30 ml olive oil
1 large leek, washed and sliced
1 clove carlic, crushed
500 g chicken breasta, diced
1 bunch spinach, washed and blanched (laitoin 1/2 annokseen kaupasta ostetun muovipussillisen)
2 red bell peppers, roasted and dised (en paahtanut)
40 g black olives (oli 6 kpl)
200 g feta cheese, crumled

Chicken, roasted bell pepper, olive & feta pie

30 g parsley (sopivasti)
15 oregano (sopivasti)
3 eggs
60 ml heavy cream (käytin ruokakermaa)
freshly ground pepper
8-16 sheets filo dough
15 ml olive oil
15 g butter, melted
1 tbsp sesameseeds.

Espanjalaisia paistettuja perunoita

Tämän viikon ruoan valmistin Spanish -kirjan ohjeen perusteella. Oliiviöljyä lukuunottamatta ruoka kuulostaa kovin tutulta. Perunat maistuivat mainioilta, vaikka rasvan määrä suuri -tai ehkä juuri siksi. Kuten sarjan muissakin kirjoissa, myös tässä teksti on aseteltu...hmm...mielenkiintoisesti. Huomaa erityisesti perunaviipaleiden tarkka paksuus!

Method
1. Heat butter and oil together in a large pan. Fry potatoes until tender and browned on both sides. Drain on kitchen paper. Place on seving platter and sprinkle with salt, pepper, and chopped parsley.

Spanish fried potatoes

Ingredients
1,5 tbsp butter
3 tbsp olive oil
4 potatoes, peeled and sliced 7,5 mm thick
salt and pepper
chopped parsley

näkkileipää

Sekä meillä, että naapurimaassamme syödään paljon näkkileipää. Jostain syystä me ostamme näkkileipämme kaupasta emmekä pidä sen syömisestä meteliä. Ruotsista kuuluu kova rouske, sillä heillä näkkileipä on kansallisen ylpeyden aihe. Lähes jokainen lapsi paitsi syö näkkileipää, myös valmistaa sitä kotitaloustunneilla. Näkkileivän leipominen on helppoa kuin mikä, joten on hassua, ettemme leivo sitä itsekin. Monimutkaisempia ohjeita löytyy ruokalehdistä, mutta tämä hyvin yksinkertainen ohje on napattu ruotsalaisesta kotitalouden kirjasta.

Näkkileipää voi muunnella mausteilla, siemenillä (taikinaan tai pinnalle), eri jauhoilla tai vaikka hapattamalla taikinajuurta yön yli. Tärkeintä on käyttää PALJON jauhoja leipomiseen, sillä ruisjauhoista ei tule sitkoa ja taikina repeää ja tarttuu helposti kaulimeen. Viimeisen silauksen leiville voi antaa näkkileipäkaulimella tai pistelemällä haarukalla. Korkea lämpötila ja 3-4 minuutin paistoaika vaativat erittäin ohuet leivät (1 mm). Jos kaulit paksumpia leipiä, alenna uunin lämpö 225 asteeseen, pidennä paistoaika 8-10 minuuttiin ja käännä leivät välillä.

Näkkileipä

1 rkl anista
1 rkl fenkolia
50 g margariinia
2 dl vettä
25 g hiivaa
3 dl karkeita ruisjauhoja
2-3 dl hienoja ruisjauhoja (entisiä sihtiruisjauhoja)
leipomiseen ruisjauhoja tai vehnäjauhoja

1. Lämmitä uuni 250 asteiseksi.
2. Jauha mausteet morttelissa.
3. Mittaa kädenlämpöinen vesi kulhoon, lisää sulatettu margariini, murennettu hiiva, suola, mausteet ja karkea ruisjauho. Sekoita hyvin.
4. Vaivaa hienoja ruisjauhoja taikinaan vähitellen. Taikinan pitäisi olla pehmeää, muttei tahmaista.
5. Ota taikina taikina pöydälle ja jaa se 30 osaan. Muotoile jokaisesta palasta pallo ja kauli ne erittäin ohueksi tavallisella kaulimella. Viimeistele näkkileipäkaulimella. Harjaa ylimääräiset jauhot pois.
6. Paista näkkileipiä uunin keskitasolla 3-4 minuuttia. Jäähdytä ritilällä yhdessä kerroksessa.

Pientä säätöä

Keittokirjat käyttöön -tunnisteella merkittyjä blogauksia alkaa olla aika monta. Päätin lisätä hieman tunnisteita, jotta blogista voisi löytää ohjeita. Ruokalajin, pääraaka-aineen tai valmistustavan mukaan luokitteleminen ei ole yksiselitteistä, joten päädyin kolmeen luokkaan:

heikko esitys
ihan ok
tosi namia

Lisäsin jokaiseen ruokaohjeeseen jonkun näistä tunnisteista. Makuasioista ei sovi kiistellä ja siksi nämä luokitukset ovat minun makuni mukaisia. Ainakin näidän avulla vierailijakin pystyy löytämään ne ohjeet, joita kannattaa kokeilla kotona ja joita en suosittele.

Ecuadorilaista maapähkinäkeittoa

Viikon 38 ruoaksi sattui South Amerikan -kirjasta Ecuadorilainen maapähkinäkeitto. Suhtauduin ruokaan epäluuloisesti, mutta onneksi luuloni osoittautuivat vääräksi. Mittayksiköiden muuntamisessa auttoi internet ja sen avulla selvisi, että 1 lb on noin 450 g ja 1 quart noin 9,5 dl. Erinomaisen herkullista, jos vain saat ohjeesta selvää!

Method
Heat oil in a large saucepan over medium heat. Cook onions, garlic, chilli peppers and pepper until soft.
Add potatoes, carrots and stock (ruoka näytti todella löysältä, joten lisäsin kahden kasvisliemikuution lisäksi vain litran vettä), Bring to a boil, reduce heat to low. Cover and simmer for 20-25 minutes or until vegetables are soft.
Puree soup until smooth. Retursn to heat and stir in peanut butter, corn and coriander (jätin korianterin väliin) and cook for 3-4 minutes or untill corn is tender. Season with salt and pepper.

Ingredients
1 tablespoon peanut oil
2 onions, finely chopped
2 cloves garlic, crushed
2 jalopeno chilli peppers, seeded and finely chopped
1 red pepper (capsicum), seeded and diced
1 lb potatoes, peeled and diced

(tässä välissä vaihtuu sivu)

Peanut Soup - (Ecuador)

1 carrot, peeled and diced
1,5 quarts vegetable stock
2/3 cup smooth peanut butter
1 cup corn kernels
1/4 cup freshly chopped cilantro (siis sitä korianteria, jonka jätin väliin)
salt and freshly ground black pepper

Uusia kirjoja, uusia pulmia

Uusia keittokirjoja on kertynyt kesän aikana runsaasti. En voi vastustaa keittokirjoja (en tosin yritäkään), mutta ne tuovat mukanaan joitain uusia pulmia. Näillä kirjoilla ei ole vielä omaa paikkaa.

Pidän keittokirjojani korkeusjärjestyksessä ja uusien kirjojen lisääminen hyllyyn tarkoittaa kaikkien kyseistä kirjaa matalampien kirjojen siirtämistä eteenpäin. Toimeen ryhtyminen kestää ja kirjoja ehtii kertyä pinoiksi asti. Se on toisaalta hyvä, sillä useamman kirjan lisääminen kerralla tuntuu pienitöisemmältä kuin niiden lisääminen yksitellen.

Kirjanhyllynkin kanssa on pohtimista, sillä lehtikotelot ja kaikkein korkeimmat keittokirjat tarvitsisivat lisää tilaa. Alimmat hyllyt ovat niille sopivia, mutta sitä ylemmät ovat matalampia. Jos lisään toisen hyllyn korkeutta, kolmannesta hyllystä tulee vain pokkareille sopiva, sillä sen yläpuolella on kiinteä keskihylly. Tämä sotkee fengsuini täysin, sillä en halua laittaa matalia kirjoja korkeiden "väliin".

Keittokirjoista kokkaillessani olen aloittanut korkeimmasta kirjasta ja edennyt matalampia kohti. Olen ostanut muutamia kirjoja, jotka ovat niin korkeita, että niistä olisi pitänyt jo kokata. Nyt minun pitäisi päättää missä vaiheessa kokkaan niistä.

A) Suhtaudun "liian korkeisiin" kirjoihin väliinjääneinä ja kokkaan niistä heti kun ostan ne. Tällöin yhdelle viikolle tulee useampi kirja ja mitä matalampiin kirjoihin mennään, sitä useammin ostamani keittokirja on korkeampi kuin kyseisen viikon kirja. Se tarkoittaa, että lopulta kokkaan jokaisesta ostamastani kirjasta heti ne ostettuani.

B) Suhtaudun "liian korkeisiin" kirjoihin kuten ne olisivat todellisuudessa matalampia ja asetan ne seuraavan (ja sitä seuraavan jne.) viikon keittokirjaksi. Tällöin kokkaisin edelleen kerran viikossa, mutta uusi kirja tulisi jonoon väliin siirtäen oikean korkuista kirjaa viikolla (tai useammalla eteenpäin).

C) Kokkaan kaikista uusista "liian korkeista" keittokirjoista sitten, kun olen kokannut muut kirjat järjestyksessä. Eli "liian korkeat" kirjat siirtyisivät jonon loppuun. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on ennen kaikkea se, että minun pitäisi muistaa mitkä kirjat ovat jääneet väliin -haluan kuitenkin laittaa kirjat hyllyyn oikealle paikalle. Ja kun keittokirjoja on satoja, kestäisi jonon loppuun pääseminen vuosia.

Siinäpä pohtimista sunnuntaille. Jonkinlainen päätös pitäisi tehdä pian, sillä tällä hetkellä kirjoja on ympäri kotia. Harkitsin myös kirjahyllyn siirtämistä makuuhuoneesta olohuoneeseen, mutta se olisi jo isompi projekti.

ps. vaihtoehto B valittu.

Karamellipossua

Viikon 37 ruoka valmistui yli viikon myöhässä harjoittelukiireiden vuoksi. Vietnamilaisen karamellisoidun possun ensimmäinen annos oli tavalliseen tapaan pieni, tällä kertaa vain neljäsosa alkuperäisestä ohjeesta. Possu oli kuitenkin niin hyvää, että lähes katosi lauantai-iltana kokin suihin ja sunnuntain ruokavierasta varten tehtiin aivan muita ruokia... Ohjeen mukaan vesi-sokeriliuosta pitää keittää niin kauan, että se on vaaleanruskeaa -omani oli jo hyvin karamellisoitunutta ilman värimuutoksia, joten en odotellut ruskeaa väriä. Silti karamelli kivettyi kattilaan -vinkki kiehuvasta vedestä on oikeasti hyvä.


Caramelized pork

750 g pork, cubed (minulla suikaleina)
2 medium onions, sliced
100 g sugar
175 ml water
20 ml fish sauce
20 ml lime juice
0,5 tsp salt
1 seeled red chili pepper, sliced and chopped
0,5 tsp five spice powder (käytin hieman samantyyppistä, maustemyllyyn tarkoitettua Aromaattinen aasia -mausteseosta)
2 garlic cloves, minced
oil for frying

1. In aheavy-based pan, heat oil, add pork cubes, and turn until brown. Add garlic and onion and cook untill the slices separate into rings and are transparent. Remove from heat.
2. In a separate saucepan, mix sugar with water and stir over low heat until sugar dissolves. Bring to boil then reduce heat and simmer, still stirring, until liquid is golden. Take pot off heat and carefullu add fish sause and lime juice which will spatter. Return to heat, stirring quickly to remove any lumps and untill the sauce reduses little. (Lisäsin kalakastikkeen ja limemehun lihakattilaan ja kauhoin karamellin sellaisenaan muiden ainesten päälle.)
3. Quickly return pork, garlic, and onions to reheat, add chili, spice then caramel. Cook for 1 minute, stirring untill combined. Transfer to serving dish.

Viikkojen 37-40 keittokirjat

Esittelen viikkojen 37-40 keittokirjat yhtäaikaa, sillä ne kuuluvat samaan sarjaan. Sarjan nimi on Creative cooking ja kirjat ovat Vietnamese, Greek, Spanish ja South American. Kirjasarja osat maksoivat aikoinaan 2,90 ja 3,90, joten on yllättävää, että vain neljä lukuisista sarjan osista päätyi hyllyyni. Ohjeet ovat melko monimutkaisia ja ainesosaluettelot pitkiä, joten kirja ei kauniista kuvistaan huolimatta houkuttele kokkaamaan. Englanninkielisyys ja oudot mittayksiköt lyhenteineen eivät suinkaan helpota kokeilijaa. Reseptit ovat hieman sekavia, sillä ruoan nimi saattaa olla aukeaman oikeassa alalaidassa, raaka-aineluettelosta puolet vasemman sivun vasemmassa laidassa ja puolet oikean sivun oikeassa laidassa, kun taas aukeama alkaa työn selostuksesta.

Sieniruokia osa 1

Olen viime viikkoina kokeillut useita sieniruokia harjoitteluuni liittyen. Joistain kokeiluista otin kuvia ja päätin kirjoittaa ohjeet tännekin.

Kuvasssa hapankorpun päällä kantarellilevite, siitä myötäpäivään sienikaalilaatikko, sienikaalikääryleet ja kala-sienipullat.

Kantarellilevite on Maku-lehden (4/2010) ohjeesta sovellettu. Harjoittelussa sitä tarjottiin itse tehdyn näkkileivän päällä.

0,5 l tuoreita kantarelleja
1 rkl voita tai margariinia
1 tl suolaa
1 rkl ruohosipulisilppua
1 rkl timjaminlehtiä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
hunajaa

Paahda puhdistetut ja paloitellut kantarellit pannulla, kunnes irronnut neste on lähes haihtunut. Lisää rasva ja kuullota sieniä hetki. Lisää suola ja yrtit. Sekoita ja anna jäähtyä. Yhdistä tuorejuusto kantarelleihin ja soseuta sauvasekoittimella. Pyöristä makua tarvittaessa hunajalla.

Kaalikääryleet jätettiin lopulta pois ohjelmasta, koska niitä ei olisi ehditty tehdä. Kaalilaatikon tein kaalin ja sienten jämistä. Ohjetta sovelsin Keittiön kautta -kirjasta. Ohjeesta tulee noin 20 kaalikäärylettä.

1 iso valkokaali
vettä
suolaa

täytteeksi:
1 dl puuroriisiä tai rikottuja ohrasuurimoita (riisiä)
2 dl vettä
300 g sieniä
1-2 sipulia
suolaa
pippuria
meiramia
3-4 dl hienonnettuja kaalinlehtiä
1,5 dl kaalin keitinlientä

pinnalle:
2-3 rkl siirappia

hauduttamiseen:
kaalin keitinlientä

1. Koverra kaalin kanta ja pane kaali kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Irrota kaalista lehtiä sitä mukaa kun ne pehmenevät
2. Hienonna kaalin pienet sisälehdet täytteeksi,
3. Keitä riisit tai ohrasuurimot vedessä kypsiksi.
4. Sekoita täytteen aineet keskenään, lisää kaalin keitinlientä tarvttaessa. Täyte saa olla löysähköä ja hyvin maustettua.
5. Ohenna pehmitettyjen kaalinlehtien lehtiruotia ja levitä lehdet työlaudalle ja jaa täyte tasaisesti lehdille.
6. Kääri lehdet paketeiksi ja pane ne uunipannulle vieri viereen ja valuta siirappi niiden päälle.
7. Kypsennä kääryleitä noin 200 asteessa kunnes ne ovat ruskistuneet. Mikäli haluat, voit kääntää ne välillä.
8. Alenna uunin lämpötilaa noin 150 asteeseen, lisää uunipannulle haudutusliemi ja anna kääryleiden kypsyä vielä noin 1 1/2 tuntia.


Kalapyörykät on myös alunperin bongattu Maku-lehdestä (4/2010), mutta muuntelin ohjetta.

600 g kalaa (puolet seitä, puolet lohta)
2 dl suolasieniä liotettuna ja paloiteltuna
2 dl kermaviiliä
0,5 dl ruiskorppujauhoja
1 muna
0,5 tl mustapippuria

Jauha kala lihamyllyssä tai monitoimikoneessa.
Lisää joukkoon muut aineet. Sekoita tasaiseksi. Muotoile ja kypsennä koepyörykkä, lisää tarvittaessa korppujauhoja ja mausteita
Pyöritä massasta pyöryköitä leivinpaperoidulle pellille. Paista 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Viikon 36 keittokirja ja ruoka

Viikon 36 keittokirja on nimeltään Muffinsikirja. Makeita ja suolaisia muffinseja sekä meheviä kuorrutteita. Kirjan ulkoasu on erittäin houkutteleva ja kun siinä esitellään hyvin monia erilaisia kuorrutteita muffineille, olin myyty. Ostin kirjan hintaan 12,95, seuraavalla viikolla sen olisi saanut vielä halvemmalla.
En ymmärrä muffineista mitään muuta kuin sen, että herkku kirjoitetaan virallisesti muffini, vaikka koko maailma sotii kielitoimistoa vastaan ja kirjoittaa muffinsi, muffinssi tai cupcake. Minä olen heikomman puolella ja kirjoitan muffini, vaikka vahingossa saatan puhuakin muffinsseista. Jossain blogissa ihmeteltiin sitä, että jotkut ymmärtämättömät puhuvat capcakeseista muffineina, vaikka nehän ovat ihan eri juttu. Valitettavasti hän jätti sivistämättä minua siitä, miten ne eroavat, muuten kuin että cupcake on kuorrutettu muffini. Jos muistaisin mistä blogista luin tämän, kysyisin erosta. En kuitenkaan muista ja siksi cupcake on kuorrutettu muffini.

Satunnaisella aukeamalla oli makean herkun sijaan suolaisten Pizzamuffinsien ohje. Suolaiset muffinit ovat minulle aivan uusi, outo juttu ja siinä sitten ihmettelin ohjetta. Taikina oli aika tiivistä, seuraavaksi voisin kokeilla jauhojen vähentämistä. En ihan vielä lämmennyt suolaisille muffineille. Miksi valmistaisin muffineita, jotka ovat rakenteeltaan tiiviitä ja jotka pitää syödä samana päivänä, kun voisin valmistaa leipää, jonka tekeminen ei ole yhtään vaivalloisempaa? Leivän voi täyttää kuten muffinit. Valinnan voi tehdä myös allergioiden perusteella: toisessa on hiivaa, toisessa kananmunaa. Aivan hyviä nämä olivat, vaikken välittänytkään tiiviistä rakenteesta. Ehkäpä jollain toisella ohjeella suolaiset muffinit saavat uuden mahdollisuuden.

Pizzamuffinsit
(8-10 kpl)

5 dl vehnäjauhoja
3 dl grahamjauhoja
1 rkl leivinjauhetta (aika paljon ja silti tulos oli tiivis)
2 tl suolaa (tätäkin ihmettelin, mutta ei maistunut lopputuloksessa)
1,5 rkl oreganoa
100 g voisulaa
3 dl piimää
3 munaa
8 cocktailtomaattia halkaistuna
100 g savukinkkua suikaleina
100 g mozzarellaraastetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen.
Siivilöi vehnäjauhot, grahamjauhot, suola ja leivinjauhe kulhoon (en siivilöinyt). Sekoita sitten joukkoon oregano.
Vatkaa munat, voi ja piimä toisessa kulhossa. Sekoita joukkoon 2/3 tomaateista, kinkusta ja juustosta.
Yhdistä ja sekoita kulhojen ainekset nopeasti. (Tämä kuulostaa helpolta ja nopealta, mutta oli todellisuudessa erittäin vaivalloista taikinan paksuuden vuoksi. Kaikki sattumat jäivät aluksi taikinan ulkopuolelle, eivätkä sekoittuneet taikinan sisälle.)
Kaada taikina muffinsivuokiin. Älä täytä vuokia kokonaan, vaan jätä ne 1 cm:n verran vajaiksi.
Tee jokaiseen muffinsiin lovi ja paina siihen puolikas cocktailtomaatti. (En ihan ymmärtänyt tätä matematiikkaa: aluksi piti lisätä 2/3 8:sta tomaatista ja sitten pitäisi riittää vielä puolikas tomaatti 8-10 muffinin päälle. )
Jaa viimeiseksi loput kinkusta ja juustosta muffinsien päälle ja paista uunin keskitasolla n. 30 minuuttia.

Lihavartaita

Viikolla 35 kokkasin Kekkos-keittokirjasta saslikkia. Vartaisiin käytin karitsan paahtopaistia. Vartaat katosivat nopeasti parempiin suihin. Vartaat pitäisi grillata, mutta grillin puutteessa turvauduin jälleen uuniini ja Ikean (vartaille mitoitettuun) lasagnevuokaan. Ole fiksumpi kuin minä ja liota varrastikkuja ennen käyttöä. Omani savusivat mukavasti uunista otettaessa.

600 g lampaanlihaa (käytin karitsan paahtopaistia)
suolaa
mustapippuria myllystä
2 isoa tai 4 pientä sipulia
0,5 dl öljyä (rypsi)
1 rkl etikkaa (vähän arkaillen laitoin väkiviinaetikkaa)

Paloittele liha reilunkokoisiksi kuutioiksi. Lohko sipulit.
Pane lihakuutiot kulhoon ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sipulilohkot, valele joukoon etikka ja öljy ja sekoittele varovasti. Sulje astia ja anna maustua jääkaapissa vähintään 3 tuntia tai jopa vuorokausi.
Ota lihakuutiot marinadista, pyyhi talouspaperilla ja pujottele vartaisiin. Sipaiset tarvittaessa lihoille hieman öljyä.
Grillaa saslikkivartaat aika lähellä hiillosta (Minä laitoin uunin 275 asteeseen, grillivastukset päälle ja "grillasin" 10 minuuttia).

Viikon 35 keittokirja

Ensi viikon kirja ei liiemmälti esittelyjä kaipaa, onhan Risto ja Ritva Lehmusoksan tekemä Urho Kekkosen pöydässä laajalti esitelty medioissa. Lehmusoksien aiempi tuotos, Mannerheimin pöydässä oli suuri myyntimenestys ja niin taitaa olla tämäkin kirja. Minulla ei ole muistoja eikä käsitystä Kekkosesta ja olenpa ihmetellyt (en onneksi ääneen) opastetulla kierroksella Mannerheim-museossa missä vaiheessa Mannerheim kaljuuntui ja alkoi käyttää paksusankaisia silmälaseja, kun kaikkialla oli kuvia tuuheahiuksisesta miehestä. Ehkä heikkoa yleissivistystäni häveten tartuin siis tähän kirjaan, kun sitä myytiin kirjakaupan alessa vuosi sitten. Kirja on paitsi keittokirja, myös henkilöhistoriaa. Satunnaisen aukeaman ohje on Kremlin banketeista kertovassa luvusta.

Lime curd

Viime viikolla K-supermarketit myivät hedelmiä eurolla kilo. Ystäväni osti limettejä lime curdia varten ja muutaman tunnin kuluttua minäkin olin valitsemassa vihreitä hedelmiä kokkailuja varten. Ohjeen löysin täältä, mutta suurimman avun antoi ystäväni, joka oli jo lime curdinsa tehnyt ja tarjosi eilen maistiaisia. Limeteistä puristin mehut jo pari päivää sitten ja tänään viimein sain tehtyä tahnan. Ystävän neuvojen perusteella tiesin tuplata sokerin määrän ja jättää kuoriraasteen pois. Päätin myös lisätä voin määrä ja harkitsin kananmunan vähentämistä, sillä olin maistavinani kananmunaisen jälkimaun. Koska muiden ainesten määrää oli lisätty, päätin pitää kananmunien määrän samana, ettei tahnasta tulisi liian löysää. Edelleen kuvittelen kananmunaisen jälkimaun, mutta alan olla varma siitä, että se on pelkkää kuvitelmaa. Ja muuten, kilosta limettejä tulee tupla-annos. Alla olevaan annokseen riittää 4-6 limettiä. Minä taidan kokeilla tahnan pakastamista, sillä sitä on reilusti yli litra...

Lime curd (paranneltu ohje)

150 g voita (margariini ei käy, koska se ei jähmety uudestaan)
6 munaa
2 dl sokeria
2,5 dl limettien mehua

Sulata voi kattilassa. Sekoita muut ainekset keskenään ja siivilöi seos sulan voin joukkoon. Vaikka yleensä vältän siivilöintiä ja muita turhia työvaiheita, on se tässä ruoassa tärkeää, ettei tahnan joukkoon tule kananmunan roippeita. Kuumenna seosta keskilämmöllä samalla sekoittaen, kunnes se paksunee ja kiehahtaa.

Lime curd sopii skonssien kanssa, paahtoleivälle, täytekakun väliin. Se on myös hyvää sellaisenaan. Minä söin tänään lime curdia croisantin kanssa.

Salve

Kävin keskiviikkona lounaalla Salvessa. Perinteinen merimieskapakka on ollut tutustumislistalla jo pitkään. Lounaan hintaan sisältyi salaattipöytä, alkukeitto, pääruoka ja kahvi tai tee. Pääruoalle oli kolme vaihtoehtoa, joista valitsin jauhelihakastikkeen ja perunasoseen. Seuralaiseni innostui porsaanleikkeestä. Kolmas vaihtoehto oli pangasiusta katkarapukastikkeella. Alkukeittona oli gulassikeittoa, joka olisi riittänyt lounaaksi sellaisenaankin. Olin erittäin nälkäinen, joten söin hieman keittoa ja leipää pääruokaa odotellessa. Salaattipöytään en tutustunut, mutta se vaikutti melko tavalliselta. Ruoka oli erittäin hyvää ja kerrankin minulla oli parempaa ruokaa kuin seuralaisellani. Yleensä seuralaisen ruoka houkuttelee omaa enemmän. Suuresta annoksesta jäi puolet syömättä, eikä Salvesta varmaan kukaan lähde nälkäisenä pois. Tänne voisi mennä toistekin.

lähes tapenadea

Viikolla 34 tein tapenade-tyylistä oliivitahnaa, jotan nautin leipästen päällä. Tahna jäi hieman rakeiseksi, koska lisäsin öljyn liian aikaisin. Näyttää vähän kaviaarilta.

Patee mustista oliiveista

125 g kivettömiä mustia oliiveja
2 rkl kapriksia valutettuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1 kuivattu punainen chili hienonnettuna tai runsas hyppysellinen chilijauhetta.
4 rkl oliiviöljyä
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria

Hienonna oliivit, kaprikset ja chili monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa tasaiseksi (käytin sauvasekoitinta). Kaada koneen pyöriessä seokseen oliiviöljy niin että seoksesta tulee paksua ja kiiltävää. Mausta -ehkä kvain pippurilla, sillä oliivit ja kaprikset ovat suolaisia. Lusikoi seos pieneen tarjoiluastiaan.

Viikon 34 keittokirja

Rose Elliotin kasvisruoan keittokirja on yksi vanhimpia keittokirjojani. Se on ollut minulla kutakuinkin yhdeksän vuotta. En ole koskaan kokannut mitään sen ohjeilla. Kirja on riittävän suuri ollakseen uskottava, muttei niin suuri, ettei sitä jaksaisi käsitellä. Ennenkaikkea kirja on kaunis. Kasvisruoan keittokirjassa on melko vähän kuvia, mutta se on taitettu yksinkertaisesti ja ilmavasti.

Ohjeissa on käytetty kananmunaa ja maitotuotteita. Kirja on jaoteltu lukuihin osin ruoka-aineiden ja osin ruokalajityypin mukaan. Jokaisen luvun alussa esitellään kyseinen ruoka-aine tai ruokatyyppi (esim. juusto, keitot). Kirjan alussa esitellään kasvisruokavalioita, ravitsemusta, aterian suunnittelua, ruoka-aineita ja työvälineitä.

Satunnaisen aukeaman ruoan valitsin neljästä ohjeesta ja valmistettavaksi päätyi se, jota valmistamalla sain hävitetty jääkaapistani mustia oliiveja ja kapriksia.

piimäleipäsiä

Buttermilk bisquits

8-10 kpl

5 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
100 g kylmää voita pieninä paloina
1,5 dl piimää ja 2 rkl voiteluun

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri suuressa kulhossa. Nypi voi ryynimäiseksi taikinaan.
2. Lisää piimä, sekoita kevyesti ja nopeasti ja puristele taikina palloksi. Pane taikina jauhotetulle leivintasolle ja kauli tai painele se tasaiseksi 2 cm paksuksi levyksi.
3. Ota levystä muotilla tai lasilla, jonka halkaisija on 6-7 cm, ympyröitä. tee ylijäämistä uusi levy ja leikkaa niin monta ympyrää kuin mahdollista. (Käytin sydän-piparimuottia ja leipäsiä tuli 12)
4. Pane ympyrät 3 cm etäisyydelle toisistaan leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja voitele piimällä. Paista kullanruskeiksi, noini 15-20 minuuttia. Tarjoa lämpimänä.

Näistä tuli ihania ja helppoja lämpimäisiä, joita söin seuraavan viikon ruoan kera. Leipäset olivat, kuten kirjassa luvattiin, hieman sconesien tyylisiä, joten ajattelin leipoa niitä huomenna ja nauttia niitä tänään keitetyn lime curd:n kanssa.

Viikon 33 keittokirja

Jossain vaiheessa huomasin etten ole kovin luova keittojen suhteen ja päätin hankkia keitto-keittokirjoja. Tässä kirjassa yhdistyy kaksi heikkoa aluettani, sillä salaatitkaan eivät synny luonnostaan. Parhaat sopat ja salaatit on WSOY:n kustantama keittokirja amerikkalaisista keitoista ja salaateista. Kirjan esipuheen mukaan amerikkalaisissa keitoissa on paljon aineksia ja lusikan pitäisi melkein jäädä pystyyn keittoon.

Satunnaisen aukeaman ruoka ei kuitenkaan ole keitto eikä salaatti, vaan lisäkeleipä. Aukeamalla oli leivän lisäksi taskurapukeiton ohje. Helppo ja halpa houkutti tällä kertaa enemmän, joten jätin taskurapukeiton kokeilematta.

Viikon 32 keittokirja ja juoma

Tässä kirjassa pääosassa ovat alkoholipitoiset juomat. 1001 cockltailia on ostettu kirjakaupan erikoistarjouksesta sen jälkeen, kun päätin kasvattaa keittokirjastoani jotakin minulle uutta erikoisaluetta käsittelevillä kirjoilla sen sijaan, että ostaisin kaikki mahdolliset keittokirjat. Näitä täsmäostoksia ovat muun muassa keitto-, kala- ja muffinssikeittokirjat. Kirja on jaoteltu poreileviin, pitkiin, lyhyisiin, hedelmäisiin ja erikoisiin cocktaileihin. Kirjan lopussa on alkoholien mukaan jaoteltu listaus kirjan ohjeista, joskin se saisi olla vielä laajempi. Cocktaileissa tuntuu olevan hurjasti ainesosia, mutta onnekseni tässä lyhyessä cocktailissa aineksia on vain kolme.

Frozen Apples
2 cl jääkylmää omenaviinaa
2 cl vaaleaa karpalo tai omenamehua
jäitä

Sekoita kaikkia aineksia jäissä ja siivilöi kylmään cocktail-lasiin.

Käytin juomaan Calvadosta ja omenamehua. Jätin noudattamatta kaikkia ohjeita, jäähdytin ainekset pakastimessa ja kaadoin ne lasiin noin vain. Ensi maistamisen jälkeen lisäsin omenamehua, sillä Calvados oli aika tiukkaa tavaraa. Possusnapsilasin olen saanut joululahjaksi pikkusiskoltani. Se on söpö!

pinaattia ja tofua

Viikon 31 kirjasta kokkailin pinaattia ja tofua. Ruoka oli hyvin samankaltainen kuin viikon 11 paneerjuusto palak, mutta mausteita oli vähemmän. Tähän ruokaan antoi makua uunitomaateista tuttu seesamiöljy. Onneksi öljylle löytyi lisää käyttöä! Ohjeessa mainitaan 2 kakkua tofua, mutta kirjan kuvien perusteella ne ovat todella pieniä paloja. Laitoin puolikkaaseen annokseen puoli pakettia tofua, mikä riitti hyvin.

Stir-fried spinach and bean curd (tofu)

225 g spinach
2 cakes bean curd (tofu) (1 pkt)
4 tbsp oil
1 tsp salt
1 tsb sugar
1 tbsp soy sauce
1 tsp sesame seed oil

Wash the spinach well, shaking off the excess water. Cut up each cake of bean curd into about 8 pieces.
Heat the oil in a wok. Fry the bean curd pieces until they are colden, turning them over once or twice gently. Remove them whith a slotted spoon and set aside.
Stir-fry the spinach in the remaining oil for about 30 seconds or until the leaves are limp. Ass the bean curd pieces, salt, sugar and soy sauce, blend well and cook for another 1-1,5 minutes. Add the sesame seed oil and serve hot.

Viikon 31 keittokirja

Tämän Chinese vegetarian cooking -kirjan alkuperästä minulla ei ole muistikuvaa. Aloitin keittokirjojen keräilyn kasviskeittokirjoista, joten tämä saattaa olla melko vanha hyllyssäni. Toisaalta silloin en vielä ostanut englanninkielisiä kirjoja, joten tämä voisi olla ale-löytökin. Kirjassa on 126 sivua ja se on pehmeäkantinen läpyskä.

Kirja noudattelee melko klassista järjestystä uuden ruokakulttuurin esittelyssä. Ensin esitellään työvälineet, työtekniikat, kypsennysmenetelmät ja erikoisraaka-aineet, joiden jälkeen siirrytään ohjeisiin. Ohjeet vaikuttavat melko helpoilta ja ainesosien luettelo on kiitettävän lyhyt. Kirjan ulkoasu on melko aneeminen.

Valkopapusalaatti pancettan kera (ja raakoja lihajuttuja)

Tähän ruokaan metsästin sekä oikeanlaisia pieni valkoisia Cannellinipapuja että pancettaa. Cannellinipavut löytyivät supermarketin hyllystä ja pancettaa tiesin myytävän Stockmannilla. En jaksanut lähteä lähimarkettia kauemmaksi, joten tartuin syntymäpäivälahjaksi saamaani Gastronomian sanakirjaan. Yleensä pancetta kuvaillaan pekonin tapaiseksi, mutta savustamattomaksi valmisteeksi. Ruotsissa myydään suolattua siansivupalaa nimellä rimmad fläsk, mutta koska sitä ei juuri nyt ollut saatavilla, päätin tehdä pancettaa itse. Sanakirjan mukaan sen on "Italialainen suolattu, pippurilla, neilikalla, kanelilla ja muskottipähkinällä maustettu siankylkirulla, muistuttaa pekonia. Myynnissä tuoreena, ilmakuivattuna ja kevyesti savustettuna." Ostin kastikelihaa, suikaloin sen, ripottelin päälle reilusti suolaa (koska suolaliemi olisi vienyt liikaa aikaa), pippuria, kanelia ja muskottipähkinää. Neilikkaa minulla oli vain kokonaisena ja murskaaminen olisi ollut liian vaativa suoritus, se jäi siis pois. Ohjeessa ei puhuttu pancetan kypsentämisestä mitään, muttei toisaalta mainittu, että olisi pitänyt käyttää ilmakuivattua tai savustettua pancettaa. Minä olisin syönyt lihan raakanakin, mutta säälin ruokavierastani ja käristin suikaleet pekonin tapaan.

Tuo ruotsalainen rimmad fläsk on muuten the läskiä, jota olen pienestä pitäen tottunut syömään ihan sellaisenaan. Ruotsista tuotu herkkupala suikaloitiin ja sitä sitten mussutettiin. Raakaa lihaa syötiin aina äidin luona ollessa enemmänkin. Raakaa mureketaikinaa ruisleivän päällä ja "tönkkösuolattua" lihaa (naudanliha haudataan merisuolaan (ja jääkaappiin) pariksi päiväksi ja syödään leikkeleenä). Nykyään raaka liha on suurempi katastrofi ja minäkin vain salaa maistelen mureketaikinaa ja kotitekoista pancettaa. Koska lukijaa saattaa ällöttää, haluan huomauttaa, että myös ilmakuivatut kinkut ovat raakoja herkkuja, vain vähemmällä vedellä.

Pancetastani tuli oikein maukasta ja tässä on ohje koko salaattiin. Suosittelen!

Fagioli bianchi con pancetta

200 g vihreitä papuja
5 persiljan oksaa karkeana silppuna (sopivasti pakastimesta)
150 g pancettaa (siansivua ja mausteita)
2 tölkkiä valkoisi papuja suolaliemessä, esimerkiksi cannellinia (luomua!)
extra virgin -oliiviöljyä (laitoin 2 rkl)
1 rkl valkoviinietikkaa (käytin omenaviinietikkaa)
merisuolaa ja mustapippurirouhetta

Ryöppää vihreitä papuja kiehuvassa suolavedessä 2-3 minuuttia. Huuhtaise ne nopeasti kylmällä vedellä, että kypsyminen lakkaa.
Nypi persiljanlehdet irti varsista ja silppua karkeaksi.
Leikkaa pancetta kuutioiksi.
Sekoita kaikki salaatiksi.

Viikon 30 keittokirja

Italialainen buffet-pöytä esittelee seitsemän erilaista italialaista menua buffet-pöytään. En intoile italialaisesta ruoasta ja kirjan tarkoituksena oli sivistää itseäni maan ruokakulttuurin hienouksista. Minulle Italia on ollut tomaatti, pizza ja pasta. Viikon 30 ruoka kuuluu kolmanteen menuun, jossa tarjoillaan muun muassa melonia ja mortadellamakkaraa, kokonaisena paistettua porsaanniskaa ja juustoja. Jokainen luku alkaa pienellä tarinoinnilla italialaisista perinteistä ja ruokatavoista. Jaottelu menuiksi on hauska idea, mutta vaikkapa antipasto-ohjeita etsiessään saa selata koko kirjan läpi. Toisaalta illanvieton ruokia miettiessä voi napata ohjeet suoraan kirjasta, yhtenä pakettina.

Kantarellikastike

(4 annosta, tein jälleen puolikkaan annoksen)
noin 1 l kantarelleja tai osaksi vaaleita herkkusieniä
2 pientä sipulia
2 rkl öljyä
1 rkl voita
3-4 rkl karkeita vehnäjauhoja
2 dl vettä
2 dl ruokakermaa
suolaa ja valkopippuria
ruohosipulisilppua

1. Puhdista kantarellit. Leikkaa pienet sienet pystysuunnassa kantaan asti halki. Paloittele isommat.
2. Hienonna sipulit
3. Kuumenna öljy paistinpannussa. Lisää voi.
4. Ruskista sienet kevyesti seoksessa. Lisää lopuksi sipulisilppu ja hauduta hetki sekoitellen.
5. Lisää edelleen sekoittaen jauhot. Älä ruskista.
6. Kaada joukkoon vesi ja kerma. Sekoita kastike tasaiseksi ja keitä 10-15 minuuttia. Lisää vettä tarpeen mukaan, ettei kastikkeesta tule liian sakeaa. (Vettä sai lisätä paljon.)
7. Mausta kastike miedosti ja tarjoa ensisin mikrossa tai höyrykeittimessä kypsennettyjen ja sitten nopeasti paahdettujen kasvisten ja grillatun kalan kanssa.

Minä tarjosin kastikkeen uunikasvisten ja lohkoperunoiden kanssa. En ole aikaisemmin valmistanut kantarelleista mitään ja sienikastikettakin tein ensimmäistä kertaa. Jauhoja lisätessäni tajusin tekeväni valkokastiketta, jossa on sieniä. Valkokastike ei ole lempiruokiani, mutta onneksi tästä tuli ihan sienikastikkeen makuista. Maku oli järjettömän sienten puhdistus-operaation arvoinen.