Sentinvartijan sienirisotto

Viikon 12 ruokana tein ikimuistoista sienirisottoa. Ikimuistoista siksi, ettemme saaneet annoksiamme syötyä ja seuralainen ehdotti siirtymistä ravintolaan.

Kaikki alkoi siitä, kun aukaisin satunnaisen aukeaman Yksikätisten keittokirjasta. Aukeamalla oli Sentinvartijan sienirisoton ja Kasvattajan ratatouillen ohjeet. Taloudelliset resurssit olivat jälleen rajalliset, joten ajatus sienirisotosta houkutteli. Ohjeessa oli joitain erikoisia kohtia, kuten se, että rahan säästämiseen viittaavan ohjeen "iskulauseena" on: "Harkinnan arvoinen, kun tuntuu siltä, että farkut ovat kutistuneet pesussa! Risottoa tällä ohjeella ei valmistu. Sipuli kuullotetaan kattilassa, mutta riisä ja herkkusieniä ei. Valmis ruoka oli hyvin miedossa kasvisliemessä keitetyn riisin ja sienten makuista, joten päätin maistaa ruokaa, ottaa siitä kuvan ja tuunata ruoan sitten paremmaksi. Se oli virhe. Lisäsin riisin joukkoon savuporosulatejuustoa, koska sitä oli nokare jäljellä. Poron kaveriksi sopii tietysti riistamauste, joten ripottelin sitä reilusti joukkoon. Lisäsin myös muita mausteita, mutten enää muista mitä. Lisäykset kuulostivat hyvältä, mutta makuelämys oli ikimuistoisen tunkkainen. Olin kaikella taidollani tehnyt mauttomasta pahaa.

Sentinvartijan sienirisotto

1 sipuli
1 rkl margariinia
3 dl tummaa riisiä
4 dl vettä
2 dl kevytkermaa
1 kasvisliemikuutio
1 puristettu valkosipulinkynsi
1 mm mustapippuria
1 1/2 rkl soijakastiketta
400 tuoreita herkkusieniä
1/2 dl persiljasilppua

Kuori ja silppua sipuli.
Sulata margariini padassa, lisää sipuli ja kuullota hetken aikaa.
Lisää pataan riisi, vesi ja kevytkerma. Murenna mukaan kasvisliemikuutio. Mausta ja viipaloi herkkusienet suoraan pataan (ei!). Anna kypsyä 20 min.
Ripottele persilja kypsän ruuan päälle.

Ohjeen mukaan valmistettunakaan ruoka ei ollut maistuvaa. Erityisesti keitetyt herkkusienet ahdistivat kokkaajaa. Jos tätä ruokaa päätyy tekemään, kannattaa myös riisi ja herkkusienet paistaa, lisätä neste vähitellen ja maustaa reilusti enemmän. Älä missään nimessä lisää porosulatejuustoa!

Thosai

Makujen maailma Kaakkois-Aasian satunnainen aukeama tarjosi tehtäväksi intialaista riisijauholeipää ja currynmakuista nuudelikeittoa. Lompakon sisällöstä tietoisena valitsin riisijauholeivän ja lähdin metsästämään keltaisia urid dal -linssejä. Näiden linssien metsästys oli helppoa, piti vain huomata, että samannimisiä linssejä on myös mustina. Mustat ovat kokonaisia urid dal -linssejä ja keltaiset (ne olivat valkoisia) kuorittuja mustia. Tein leipää kaksi kertaa, sillä ensimmäisellä kerralla liotin linssejä ja riisiä vuorokauden, minkä jälkeen jauhoin ne ja annoin olla kuusi tuntia. Ensimmäisen taikinan suurin ongelma oli löysyys, jolloin leivästä ei tullut lainkaan kirjan kuvan mukaista. Liotusajoilla ei näyttänyt olevan suurta merkitystä, mutta lisäsin nestettä paljon vähemmän kuin ohjeessa. Toisen satsin myös paistoin voissa, mikä teki leivistä syötäviä.

Thosai

Intialainen riisijauholeipä


runsas 1 dl (100g) keltaisia linssejä, urad dal, hyvin huuhdeltuina (kaupassa oli niemellä urid dal)
280 g basmatiriisiä tai muuta pitkäjyväistä valkoista riisiä
noin 1/2 l lämmintä vettä (ei todellakaan...)
2 tl suolaa
1 1/4 dl kirkastettua voita tai kasviöljyä (voita!)

Pane linssit ja riisi eri kulhoihin, lisää vettä peitteeksi (noin 5 cm) ja anna niiden pehmitä 6 tuntia. Valuta linssit ja siirrä ne monitoimikoneeseen. Jauha niitä valuttaen hitaasti joukkoon 1 3/4 dl (laitoin vain 1 dl) lämmintä vettä muutama ruokalusikallinen kerrallaan. Sekoita taikinaa noin 5 minuuttia, kunnes se on sileää ja vaahtoavaa. Siirrä taikina kulhoon.

Valuta riisi ja jauha se lisäten hitaasti joukkoon 1 3/4 dl (laitoin vain 1 dl ja siltikin oli löysää eikä tahnamaista) lämmintä vettä. Sekoita noin 3-4 minuuttia, kunnes seos on tahnamaista. Lisää riisitahna taikinaan, sekoita ja peitä leivinliinalla. (Miksi ihmeessä riisi ja linssit pitää liottaa erikseen, kun molemmat liotetaan yhtä kauan, jauhetaan ja sekoitetaan yhteen?) Anna taikinan seistä lämpimässä paikassa 20-24 tuntia. Kun taikina tuoksuu hieman happamalta ja pintaan ilmestyy pieniä kuplia, se on valmista. Mausta suolalla ja sekoita joukkoon 1 3/4 - 2 1/2 dl lämmintä vettä. (No en sekoittanut, taikina oli sellaisenaan sopivan löysää, niin että sen seuraavassa kohdassa pystyi levittämään kauhalla eikä se levinnyt oma-aloitteisesti.)

Kuumenna teflonpannu (halkaisija 25 cm) keskilämmöllä (Minun pannuni oli 20 cm). Lisää pannuun hyvin ohut kerros joko kirkastettua voita tai öljyä. Imeytä ylimääräinen rasva talouspaperiin. (Voi oli suoraan paketista enkä pyyhkinyt ylimääräisiä pois.) Kaada pannuun moin 3/4 dl taikinaa (pienelle pannulle vähemmän) ja levitä se kauhan kuperalla puolella tasaisesti pannun pohjalle. Pirskota hieman voita tai öljyä taikinan pinnalle, sulje kansi ja kypsennä leipää noin 2 minuuuttia, kunnes alapintaan ilmestyy kullanruskeita laikkuja ja yläpinta tuntuu kuivalta. Käännä leipä varovasti ohuella metallilastalla ja kypsennä vielä noin minuutin ajan ilman kantta, kunnes alapinta on rapea ja hieman ruskistunut. Taita leipä kaksinkerroin, nosta tarjoiluvadille ja pidä lämpimänä. Valmista samoin loput taikinasta ja tarjoa lämpiminä.

Pientä säätöä

Keittokirjat käyttöön -tunnisteella merkittyjä blogauksia alkaa olla aika monta. Päätin lisätä hieman tunnisteita, jotta blogista voisi löytää ohjeita. Ruokalajin, pääraaka-aineen tai valmistustavan mukaan luokitteleminen ei ole yksiselitteistä, joten päädyin kolmeen luokkaan:

heikko esitys
ihan ok
tosi namia

Lisäsin jokaiseen ruokaohjeeseen jonkun näistä tunnisteista. Makuasioista ei sovi kiistellä ja siksi nämä luokitukset ovat minun makuni mukaisia. Ainakin näidän avulla vierailijakin pystyy löytämään ne ohjeet, joita kannattaa kokeilla kotona ja joita en suosittele.

sitruunaa ja raparperia

Viikon 25 ohjeen nimi ei viitannut sitruunaan, mutta lopputulosta olisi voinut luonnehtia sitruunatortuksi. Leivoin juhannusaattona ja söimme kirpeää piirakkaa runsaan vaniljavaahdon kera. Oioin tällä kerta reippaasti ja korvasin itsetehdyn vaniljakastikkeen valmiilla. Taikinanteon siirsin pöydältä kulhoon. Viikkojen 23-25 keittokirjojen ehdottoman hyväksi puoleksi voikin laskea uudet innovatiiviset makuyhdistelmät. Sitä en osaa kertoa, miten tämä liittyy hienoihin juhlakakkuihin, joita kirjan nimi lupaa. Piirakka ei oikein hyytynyt uunissa, mutta jähmettyi hieman jäähdyttyään.

Raparperikakku vaniljakastikkeella
(jätin vaniljakastikkeen osuuden kirjoittamatta)

Murotaikina:
250 g jauhoja
suolaa
2-3 tl vaniljasokeria
50 g tomusokeria
1 kananmuna
125 g kylmää voita
Täyte:
250 g rahkaa
2 munaa (laittaisin 3 tai vähentäisin sitruunan mehua)
1 pintakäsittelemättömän sitruunan mehu ja raastettu kuori (keskikokoisesta sitruunasta tuli jo liikaa makua)
75 g sokeria
3 raparperin vartta (pussillinen pakastimesta)

Valmistus:
-torttuvuoka, jonka halkaisija on 26 cm.
1. Tee pöydälle keko jauhoista ja sekoita siihen hyppysellinen suolaa, vaniljasokeri ja tomusokeri. Paina jauhokeon keskelle syvennys ja vuoaa syvennyksen reunat voipalasilla. Hakkaa keko veitsen terävällä syrjällä taikinamurusiksi. Kokoa muruset taikinaksi nopeasti viilein käsin. Tee taikinasta pallo, pakkaa se muovikelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.
2. Voitele vuoka. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä. Pane taikina vuokaan ja taittele sen reuna pehmeille laskoksille. (laskokset eivät oikein onnistuneet ja taikina lähinnä paineltiin reunoille.) Pistele pohjaan reikiä haarukalla. Sekoita rahka, muna, sitruunamehu, sitruunan kuori ja sokeria ja levitä seos pohjan päälle. Lämmitä uuni 180 asteeseen.
3. Kuori raparperit ja leikkaa ne noin 3 cm pitkiksi paloiksi. Laita raparperit rahkan päälle (upposivat ja tässä vaiheessa jo aavistin pahaa). Paista uunissa noin 40 minuuttia (60 min yritin hyydyttää). Tarjoa vaniljakastikkeen kanssa.

Borlottipapumusaka

Borlottipavut ovat ruskeita papuja, joissa on punaisia viiruja. Viirut valitettavasti katosivat keittämisen myötä. Pavut tunnetaan myös roomanpapuina ja karpalopapuina. Omani ostin Punnitse ja säästä -kaupasta Sörnäisistä, sillä en halunnut ylimääräisiä purkkeja ruokakaappiini. Annos oli jälleen puolikas ja siitä olisi riittänyt neljälle. Viikon 22 ruoan valmistin etuajassa reissujeni vuoksi.

Borlottipapumusaka

250 g kuivattuja borlottipapuja
2 viipaloitua isoa munakoisoa
3/4 dl oliiviöljyä (käytin rypsiöljyä)
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 silputtu sipuli
125 g viipaloituja herkkusieniä (jostain syystä ymmärsin sanasta viipaloitu, että säilykkeenä...)
2 x 440 g tölkkiä murskattuja tomaatteja
1 rkl tomaattipyreetä
1 rkl silputtua tuoretta oreganoa

Kuorrute:
2,5 dl maustamatonta jogurttia
4 kevyesti vatkattua munaa
5 dl maitoa
1/4 tl paprikajauhetta
1,25 dl (50 g) vastaraastettua parmesanjuustoa
1,25 dl 40 g) tuoreita leivänmuruja

1. Liota borlottipavut kylmässä vedessä yön yli, huuhdo ja valuta hyvin.
2. Laita pavut isoon paksupohjaiseen kattilaan, peitä vedellä ja kuumenna kiehuvaksi. Laske lämpöä ja anna papujen kiehua hiljalleen kypsiksi noin 1 1/2 tuntia, valuta.
3. Ripottele tällä välin munakoisoviipaleille suolaa jaa siirrä sivuun 30 minuutiksi. Huuhdo ja kuivaa talouspaperiin. Sivele munakoisoviipaleille hieman öljyä ja ruskista kuumassa grillissä 3 minuuttia molemmin puolin. Valuta talouspaperin päällä. (En huuhtonut viipaleita, pyyhin ne vain paperilla. Grillin sijaan laitoin viipaleet 250 asteiseen uuniin ilman öljyä, kunnes ne saivat väriä)
4. Esilämmitä uuni 200 asteeseen. Kuumenna loput öljystä isossa paksupohjaisessa kattilassa, lisää valkosipuli ja sipuli ja kääntele keskilämmöllä 3 minuuttia, tai kunnes sipulit hieman ruskistuvat. Lisää herkkusienet ja ruskista kevyesti 3 minuuttia. Hämmennä joukkoon tomaatit, viini, tomaattipyree ja oragano. Kuumennna kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja hauduta 40 minuuttia, kunnes kstikkeesta on tullut sakeaa. (En hauduttanut ruokaa riittävän kauan ja kastike jäi löysäksi, mikä huononsi lopputulosta.)
5. Kokoa musaka: Lusikoi borlottipavut tilavaan uunivuokaan, peitä tomaattikastikkella ja munakoisoviipaleilla. (Lisäsin pavut kastikkeen joukkoon ja kaadoin sekoitettuna vuokaan.)
6. Kuorrute: Vatkaa kulhossa jogurtti, munat, maito ja paprika. Kaada seos munakoison päälle ja siirrä sivuun 10 minuutiksi. Yhdistä kulhossa parmesaani sekä leivänmurut ja ripota vuoan päälle. Paista musakaa 45-60 minuuttia, tai kunnes se on läpeensä kuuma ja pinnalta ruskistunut.

Musakan ohje oli lähes mausteeton. Lisäsin suolaa ja pippuria, mutta lopputulos oli melko mauton. Munakoisoista ja munamaidosta tuli erillinen kerros vuoan pinnalle. Seuraavalla kerralla laittaisin puolet munakoisoista papukastikkeen väliin. Vuoan vetisyys oli oma syy, sillä en hauduttanut kastiketta riittävän pitkään.

Appelsiininkuori, säilötty

Viikon 20 ohjeena olivat säilötyt appelsiininkuoret. Valitsin tämän ohjeen appelsiiniaukeamalta, koska mieleni teki makeaa ja säilötyt appelsiinin kuoret käyvät makeisista etenkin jos ne kuorruttaa suklaalla. Käytin vain kaksi appelsiinia, joten puolitin muutkin ainemäärät.

Appelsiininkuori, säilötty

4 appelsiinia
200 g sokeria (n. 2,5 dl)
2,5 dl vettä

1. Pese appelsiinit ja kuori ne ohuelti. Poista valkoinen kalvon kuoren sisäpuolelta kokonaan ja leikkaa keltaiset osat suikaleiksi.
2. Keitä kuorisuikaleet kypsiksi vedessä 10-15 minuuttia. Nosta ne reikäkauhalla pois.
3. Lisää sokeri keitinveteen ja anna kiehahtaa. Lisää appelsiininkuoriruikaleet ja anna kiehua,kunnes ne ovat läpikuultavia ja seos on siirappimaista.
4. Nosta kuoret pois ja jäähdytä ne. Pane kylmät appelsiininkuoret lasipurkkiin ja kaada keitinlientä päälle ja sulje tiiviisti.

Kokeilin appelsiinin kuorimista perunankuorimaveitsellä, sillä ajattelin, että se ottaa ohutta suikaletta pinnasta vähän samaan tapaan kuin sitrusrauta. Ehkäpä ohjeen mukaan toimien olisin käyttänyt appelsiinin paremmin hyödyksi, mutta nyt en joutunut vuolemaan valkoisia osia irti, kun niitä ei ollut kiinni kuorikiehkuroissa. Keitin kuorisuikaleet kypsiksi, mutta en nostanut niitä pois kattilasta, vaan lisäsin vain sokerin joukkoon ja keitin siirapiksi. Samoin lopussa kaadoin kattilan sisällön lasipurkkiin sen sijaan, että olisin nostanut kuoret pois liemestä, jäähdyttänyt ne ja lisännyt vaiheittain purkkiin.

Huolellisesta pesemisestä huolimatta appelsiininkuorissa ja sokeriliemessä oli tympeä sivumaku. Pitäisi kokeilla sama ohje luomuappelsiineilla, jotta saisin selville oliko kyseessä jokin käsittelyaine. Appelsiinimarmeladissa kun appelsiinin kuori maistuu aivan erilaiselta.

Vietnamilainen naudanliha-nuudelikeitto

Viikolla 10 valmistin vietnamilaista naudanliha-nuudelikeittoa (Pho bo). Keiton raaka-aineet tulivat kalliiksi, käytin niihin ja viikon 11 ruokaan noin 30 euroa, vaikka tein jälleen puolikkaita annoksia. Yritin taktikoida menemällä ostoksille Stockmannille: kuvittelin, että saisin kaikki raaka-aineet samasta paikasta. En saanut, vaan kävin lisäksi ViiVoanissa. Olen usein kuullut sanottavan, että mitä Stockalta ei saa, sitä ei tarvi. Säännöllisin väliajoin lähdenkin hankkimaan erikoisena pitämääni raaka-ainetta kyseisestä kaupasta, mutta palaan tyhjin käsin. Tavallinen kauppareissukaan ei ole nautinto, sillä palvelutiskejä lukuunottamatta Stockan valikoima tuntuu kovin suppealta -erityisesti teollisten kohdalla tarjontaa on vähän.

Vietnamilainen naudanliha-nuudelikeitto (Pho bo)

300 g naudan keittolihaa tai paistia palana
1 kg naudan putkiluita
2 1/2 l vettä
5 cm pala inkivääriä kuorineen
1 keskikokoinen sipuli kuorineen
2 kokonaista tähtianista
8 cm pala kanelitankoa
1 tl suolaa
400 g tuoreita litteitä riisinuudeleita (tai 200 g kuivattuja liotettuina)
250 g naudan fileetä (pane 30 minuutiksi pakastimeen kohmettumaan ja leikkaa paperinohuiksi viipaleiksi)
1 keskikokoinen sipuli paperinohuina renkaina
2 kevätsipulia ohuina renkaina

Lisäksi:
100 g pavunituja
reilu kourallinen mintunoksia
1-2 isoa punaista chilipalkoa viipaleina
1 limetti lohkoina
pieni kulhollinen kalakastiketta

Pane keittoliha sekä luut isoon kattilaan ja kaada päälle sen verran vettä, että ne peittyvät. Kiehauta ja hauduta aineksia ilman kantta 10 minuuttia. Kaada vesi pois ja lisää kattilaan 2 1/2 litraa raikasta vettä.
Pujota inkivääri ja sipuli vartaaseen lihan kypsyessä. Paahda varrasta kaasuliekin päällä tai pane se hyvin kuumaan grilliin. (Minä grillasin uunin vastuksen alla pidemmän aikaa) Kypsennä sitä käännellen, kunnes inkivääri ja sipuli ovat tummuneet. Älä kuori niitä, vaan pane ne kattilaan kuorineen päivineen. Lisää liemeen tähtianis, kaneli ja suola ja hauduta aineksia hyvin miedolla lämmöllä ilman kantta 3 tuntia. Tässä ajassa lihasta on tullut todella mureaa. Nosta liha reikäkauhalla kattilasta jäähtymään. Heitä luut pois ja siivilöi keitinliemi puhtaaseen kattilaan. Liemen voi valmistaa päivän pari aikaisemmin ja säilyttää jääkaapissa.
Leikkaa kypsä liha ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna siivilöity liemi ja pidä se lämpimänä. Jos käytät tuoreita nuudeleita, kasta ne 10 sekunniksi kiehuvaan veteen ja kumoa lävikköön valumaan.
Jaa nuudelit neljän ison keittokulhon pohjalle. Annostele päälle kypsiä ja riimilihaviipaleita. Lusikoi kulhoihin kuumaa lientä ja ripottele pinnalle ohuita sipuli- ja kevätsipulirenkaita. Kata lisäkkeet ruokapöydän keskelle, josta ruokailijat voivat lisätä niitä keittoonsa maun mukaan.

Tämä ruoka oli mautonta ja epäilyttävän makuista. Annokset olivat valtavat, lähes litra molemmille kun tein puolikkaan annoksen. En suosittele.

Chakin-shibori

Green and yellow layered cakes

The japanese name of this colourful two-tone dessert is derived from the preparation technique: Chakin-shibori, in which chakin means a pouch shape and shibori means a moulding action.
Serves six

Ingredients
For the yolk mixture
6 small hard-boiled eggs
50 g sugar
For the pea mixture
200 g frozen peas
40 g sugar

1. Make the yolk mixture. Shell the eggs, cut them in half and scoop the yolks into a sieve placed over a bowl. Using a wooden spoon, gently press the yolks through the sieve. Add the sugar and mix well.

2. To make the pea mixture, cook the peas in salted boiling water for 3-4 minutes, until softened. Drain, place in a mortal and crush with a pestle.

3. Transfer the paste to a pan. Add the sugar and cook over a low heat until thick. Stir constantly so that the mixture does not burn.

4. Spread out the pea paste in a shallow dish so that it cools as quickly as possible. Divide both mixtures into six portions.

5. Wet a piece of muslin or thin cotton and wring it out well. Place a portion of the pea mixtureon the cloth and put a similar amount of the yolk mixture on top. Wrap the mixture up and twist the top of the cloth to join the mixtures together and mark a spiral pattern on the top. Unwrap and place on a plate. Make five more cakes. Serve cold.

Näpertelin tätä jälkiruokaa useamman hetken lauantaina pastan syömisen jälkeen. Tein jälleen puolikkaan annoksen ja vieläkin kaksi ja puoli kakkua kolmesta odottaa kohtaloaan jääkaapissa. Ruokaa ei saisi heittää roskiin, joten ehkä odotan näiden pilaantumista. Sokeroidut herneet ja kananmunankeltuaiset eivät kuulune ruokavaliooni jatkossakaan.

Ohje toimi varsin hyvin: tykkäsin erityisesti siitä, että asiat oli perusteltu. Keltuaiseos oli aikamoista höttöä, jota oli vaikea asettaa hernesoseen päälle. Herneiden murskaamista ihmettelin tovin, sillä sanat mortar ja pestle kuulostivat morttelilta ja petkeleeltä, enkä halunnut tiskata valurautaista mortteliani herneiden jäljiltä. Käytin sitten sauvasekoitinta. Sokeroitua hernesosetta paistelin/keittelin pinnoitetun kattilan pohjalla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen kyllästyin, sillä en huomannut mitään muutosta rakenteessa. Ilmeisesti paistamista/keittämistä olisi pitänyt vielä jatkaa, sillä kakkuja kierrettäessä niistä valui nestettä -sotkua tuli. Komeitahan näistä tuli, mutta en voi suositella kuin erittäin suureen näpertelyn tarpeeseen.

Kukkakaalia kreikkalaisittain

Ehdin kuin ehdinkin tehdä viikon viisi ruoan ajallaan, mutta seuraavalla viikolla raportoimisaikomukseni kariutuivat, kun nettiyhteys katosi viikoksi. Siispä viikon viisi ruokaa vasta nyt.

Kreikkalainen kukkakaali

1 iso kukkakaali
2 1/2 dl kuivaa valkoviiniä
2 sitruunaa
timjamia
laakerinlehti
fenkolia
20 korianteria
1/2 dl oliiviöljyä
suolaa
10 kokonaista mustapippuria

1. Puhdista kukkakaali, paloittele se ja keitä puolikypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Nosta palat keitinvedestä valumaan.
2. Keitä valkoviiniä, sitruunoista puristettua mehua, timjamia, laakerinlehteä, fenkolia, koriantereita, oliiviöljyä, vettä, suolaa ja karkeaksi jauhettua pippuria 5-6 minuuttia kannen alla.
3. Pane kukkakaalipalaset tähän liemeen ja anna niiden kiehua 10-15 minuuttia pienellä lämmöllä.
4. Nosta palaset varovasti reikäkauhalla tarjoiluvadille.
5. Siivilöi keitinliemi, kaada se takaisin kattilaan ja haihduta siitä keittämällä puolet. Kaada tiivistetty liemi kukkakaalipalojen päälle ja anna jäähtyä.
6. Tarjoa hyvin kylmänä.

En toiminut aivan ohjeen mukaan. Kukkakaalini oli pieni, joten puolitin ohjeen. Sitruunat otin pullosta, enkä siivilöinyt keitinlientä, sillä mausteet tarttuivat lähinnä kukkakaaliin. En osannut arvioida mausteiden määrää tällaisessa ruoassa, joten humpsauttelin jonkin verran. Hyvää ruoasta ei tullut.

Gougères säheltäen

Ensimmäinen ja lähes ainoa kokemukseni tuulihatuista on yläasteen kotitalouden tunnilta. Tuolloin en tiennyt, että tuulihatuilla on maine vaikeana leivonnaisena ja tuulihatut onnistuivat loistavasti. Nyt minulla on oiva mahdollisuus oppia tuntemaan epäonnistuvat tuulihatut, sillä valitsin toisen viikon keittokirjan aukeamalta ohjeen Gougères, juustotuulihatut.

Gougères (6-8 annosta)

2 1/2 dl maitoa
100 g voita
5 g suolaa
150 g vehnäjauhoja
4 munaa
50 g gruyère -juustoa

Pane maito kattilaan, lisää voi ja suola. Kuumenna kiehumispisteeseen.
Lisää jauhot ja hämmennä seosta miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes se irtoaa kattilan reunasta.
Jäähdytä ja lisää munat yksi kerrallaan puulastalla sekoittaen.
Leikkaa juusto 5 mm kuutioiksi ja sekoita ne tasaisesti taikinaan.
Muotoile taikinasta ruokalusikalla pallosia ja aseta ne voidellulle leivinpaperille.
Kuumenna uuni 170 asteeseen. Voitele tuulihatut keltuaisella, ripottele pintaan juustoraaste ja paista uunissa 20-25 minuuttia.
Tarjoa tuulihatut aperitiivin (kirin, kuohuviinin tai valkoviinin) kanssa.

Aloitetaan kauppareissulla. "Tarvitsen kru-y-ere juustoa" Nuori poika hillitsee ilmeensä, toistaa juuston nimen lausuen sen huomattavasti nätimmin ja kysyy, haluaisinko voimakkaampaa 150 g pakkauksessa vai miedompaa, joka leikataan isommasta palasta. Ostan 66 grammaa "sitä miedompaa" ja pohdin, meneekö ruoka pilalle, kun juustokin on mietoa. Kuutioituani tarvittavan määrän juustoa maistelen loput ja totean, että mietokin on suhteellista.

Tuulihattutaikinan valmistus sujuu loistavasti, kunnes kaadan vehnäjauhot joukkoon. Ohjeessa kehotetaan hämmentelemään miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes taikina irtoaa reunasta. Minun valurautalevyni ei muutu miedoksi tuossa ajassa, joten sammutan levyn kokonaan. Taikina irtoaa reunoilta alle minuutissa, joten säntään etsimään henkistä tukea Erittäin Luotettavasta Keittokirjasta. Siinä käsketään hämmentämään kunnes taikina irtoaa reunoilta, eikä puhuta ajasta mitään. Huh! Ehkäpä en ole vielä pilannut tuulihattujani.

Kananmunat eivät ole sekoittuakseen ja ehdin samalla sadattelemaan ohjeen järjettömyyttä. Mikä ohje se sellainen on, jossa uuni laitetaan lämpenemään vasta kun sitä tarvitaan? En huomaa lainkaan, että tuulihatut pitäisi munata ja jätän juustoraasteetkin pois pinnalta, sillä söin kaiken ylimääräisen juuston. Ainesosaluettelossa päälle tulevaa juustoa ei mainittu.

Paistan tuulihattuja hieman yli puoli tuntia, sillä ne taitavat olla aika isokokoisia. Valmiiden tuulihattujen pinta näyttää vähän sämpylöiltä, koska pintaa ei ole voideltu. Lisäksi joudun tunnustamaan, että tuulihatut eivät ole niin onttoja, kuin pitäisi. Tuulihatuntekotaitoni ovat selvästi ruostuneet, mikä harmittaa minua suuresti. Enhän minä yleensä epäonnistu. Ilmeisesti vain silloin, kun päätän julkistaa kokkailujani...

Onneksi ovat hyviä.