Remontin iloja

Kiinteistössämme tehdään julkisivuremonttia, johon kuuluu myös ikkunoiden vaihtaminen. Kahdessa talossa on neljä julkisivua, joista omani on vuorossa aina kolmantena. Ensimmäisen julkisivun ikkunat vaihdettiin kahdessa viikossa ja kun toisen julkisivun ikkunoita oli vaihdettu kaksi viikkoa ja olin lähdössä viikoksi pois, oletin, että minun julkisivuni on vuorossa lomani aikana tai heti sen jälkeen. Siispä siirsin viime sunnuntaina kaikki huonekalut 1,5 metrin etäisyydelle ikkunoista, muovitin sohvan, sängyn ja kirjahyllyn, otin ikkunaverhot alas ja tungin kaikki irtotavarat kaappeihin. En ollut varma toimenpiteiden tarpeellisuudesta, mutten voinut jättää niitä tekemättäkään, sillä oman asunnon ikkunoiden vaihdosta on luvattu ilmoittaa kaksi vuorokautta etukäteen ja minä olin poissa viikon.

Ikkunoita ei oltu vaihdettu ja tänään kahlasin metsän puolelle katsomaan missä vaiheessa ikkunoiden vaihto on -toinen julkisivu oli puolivälissä, joten tällä vauhdilla siihen menee vielä toiset kaksi viikkoa. Kotini on kuitenkin hyvin muovitettu ja huonosti asuttavissa. En viitsisi purkaa muoveja, sillä en tiedä vaihdetaanko ikkunani heti, kohta vai vasta kesäkuussa.

Koko ikkunaremonttiin on varattu 20 viikkoa. Oman huoneiston ikkunoiden vaihtamisesta on luvattu ilmoittaa kaksi vuorokautta etukäteen, eikä minkäänlaista tarkempaa arviota ole esitetty. Minun pitäisi olla koko ajan kotona tai muovittaa joka reissun ajaksi kotini. Olisi kohtuullista, että urakoitsija esittäisi ainakin sellaisen optimistisen aikataulun, jossa kerrottaisiin milloin aikaisintaan on oman asunnon vuoro.

Koska huonekalujen siirtäminen on mahdotonta yksin ja vaivalloista kaksin, aion pitää kotini paketissa kunnes ikkunat on vaihdettu. Toivottavasti siihen ei mene kauaa. Siihen asti mm. kirjahyllyni on paketissa enkä siten kokkaile viikon ruokia.

Viikon 11 keittokirja ja ruoka

Kokkailin viikon 11 ruoan jo nyt, sillä ensi viikolla lomailen toisella paikkakunnalla. Aloitin tänään myös viikon 10 ruoan valmistuksen keittämällä lihoja, siitä ruoasta pääsen nauttimaan huomenna. Ensi viikon keittokirja on Terry Tan:in Aasian keittiö. Jälleen siis aasialaista luvassa, tällä kertaa eri maiden mukaan jaoteltuna ja yksinkertaisemmin ohjein. Tämän kirjan erikoisuutena on työvälineiden ja astioiden esittely kuvien ja käyttötarkoitusten kera. Myös kunkin maan tyypillisiä raaka-aineita esitellään. Kirjassa on erikoisia taittosivuja, osa sivuista on tuplaleveitä. Näitä sivuja ei ole merkitty mitenkään, mikä tietysti hankaloittaa niiden löytämistä. Yhden tällaisen taittosivun sisällä on mm. sushin ohje, joten olennaisiakin asioita voi jäädä piiloon. Muilta osin kirjan on ilo silmälle ja vaikuttaa oikein toimivalta.

Ensi viikon ohjeeseen etsin Paneerjuustoa Hämeentien etnisistä kaupoista, mutta en löytänyt, eivätkä myyjät osanneet sanoa mistä sitä saisi valmiina. Kotona sitten googletin ja löysin sekä ohjeita, että tiedon korvaavasta tuotteesta: paneerjuusto on kotijuuston tyyppistä, joten kotijuustoa voisi käyttää korvaajana.

Joltain keskustelupalstalta huomasin ohjeen, johon käytettiin 2 litraa maitoa ja 60 ml sitruunamehua ja päädyin keittämään juuston itse. Minulla oli vain puoli litraa maitoa, joten juuston määrä puolikkaassakin ohjeessa jäi vähäiseksi. 2 litrasta maitoa tulee suurinpiirtein ohjeen 200g paneerjuustoa. Kiehautin maidon, kaadoin sitruunamehun joukkoon, sekoitin ja siirsin kattilan pois levyltä. Annoin massan seisoa kattilassa 10 minuuttia ja kaadoin harsolla vuorattuun siivilään. Valutin heran pois ja kokosin juuston nyytiksi, jonka sidoin kiinni muovisella pussinsulkijaklipsulla. Siirsin juuston valumaan jääkaappiin ja annoin olla tunnin verran. Juustosta tuli aika hyvä rakenteeltaan, vaikken puristellut tai pitänyt sitä painon alla.

Paneerjuusto palak

2 rkl öljyä
1 pieni sipuli hienonnettuna
1 tl valkosipulia
1 tl hienonnettua inkivääriä
1 iso vihreä chili hienonnettuna
600 g hienonnettua pinaattia
2 rkl voita
2 rkl kahvikermaa
1/4 tl jauhettua valkopippuria
ripaus jauhettua kardemummaa
ripaus garam masalaa
200 g paneerjuustoa kuutioina
suolaa

1. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja hauduta sipuli ja valkosipuli kullanruskeiksi. Lisää hienonnetut inkivääri ja chili ja kypsennä 2 minuuttia.
2. Lisää pinaatti, voi, kerma, pippuri, jauhettu kardemumma, garam masala ja ripaus suolaa.
3. Yhdistä paneerjuusto aineksiin ja sekoita keskilämmöllä noin 2 minuuttia eli kunnes juusto on kuumentunut. Tarkista maku ja tarjoa välittömästi.

Ajattelin tehdä puolikkaan annoksen ja ostin 250 g pussin pinaattia. Käytännössä kaikkia muita aineita oli koko annoksen verran, paitsi pinaattia ja paneerjuustoa. Maku oli silti mieto, joten koko annosta tehdessä voi ripotella reilummin mausteita. Ajattelin lisuketta vasta ruoan ollessa valmista, joten riisin sijaan keitin nopeammin kypsyvää bulguria. Ruoka oli erittäin hyvää ja minä nälkäinen, joten en taaskaan ajatellut valokuvausta. Pitää ilmeisesti kokata tätä toistekin ja lisätä kuva sitten.

Viikon 10 keittokirja

Tällä viikolla kokkailen kirjasta Korianteria ja sitruunaruohoa: Kaakkoisaasialaisen keittiön parhaat. Kirja on täynnä ihania, suuria, värikkäitä kuvia. Ohjeita on yksi tai kaksi joka aukeamalla joskin lyhyempien ohjeiden kohdalla se tuntuu melko tuhlailevalta puolen sivun jäädessä tyhjäksi.

Japanilaisen keittokirjan kohdalla pohdinkin jo aasialaisten ruokien ongelmallisuutta raaka-aineiden suhteen. Tässä kirjassa ongelma korostuu, niin montaa eri ainesta on käytössä. Aukaisin kirjan mausteisen singaporelaisen nuudelikeiton kohdalta ja hämmennyin raaka-aineiden runsaudesta. Keittoon tarvitaan muun muassa kalapyöryköitä, tuoreita laksanuudeleita, säilöttyjä viiriäisen munia, kuivattuja tofukakkuja, vietnamilaisen mintun oksia, tuoretta kurkumaa ja kuivattua raputahna paahdettuna. Liian hankalaa ja kallista minun makuuni. Kaksi seuraavaa ohjetta tuntuivat yhtä hankalilta, mutta sitä seuraava tuntui jo mahdolliselta, vaikka onkin sekä aikaavievä että kallis.

Chakin-shibori

Green and yellow layered cakes

The japanese name of this colourful two-tone dessert is derived from the preparation technique: Chakin-shibori, in which chakin means a pouch shape and shibori means a moulding action.
Serves six

Ingredients
For the yolk mixture
6 small hard-boiled eggs
50 g sugar
For the pea mixture
200 g frozen peas
40 g sugar

1. Make the yolk mixture. Shell the eggs, cut them in half and scoop the yolks into a sieve placed over a bowl. Using a wooden spoon, gently press the yolks through the sieve. Add the sugar and mix well.

2. To make the pea mixture, cook the peas in salted boiling water for 3-4 minutes, until softened. Drain, place in a mortal and crush with a pestle.

3. Transfer the paste to a pan. Add the sugar and cook over a low heat until thick. Stir constantly so that the mixture does not burn.

4. Spread out the pea paste in a shallow dish so that it cools as quickly as possible. Divide both mixtures into six portions.

5. Wet a piece of muslin or thin cotton and wring it out well. Place a portion of the pea mixtureon the cloth and put a similar amount of the yolk mixture on top. Wrap the mixture up and twist the top of the cloth to join the mixtures together and mark a spiral pattern on the top. Unwrap and place on a plate. Make five more cakes. Serve cold.

Näpertelin tätä jälkiruokaa useamman hetken lauantaina pastan syömisen jälkeen. Tein jälleen puolikkaan annoksen ja vieläkin kaksi ja puoli kakkua kolmesta odottaa kohtaloaan jääkaapissa. Ruokaa ei saisi heittää roskiin, joten ehkä odotan näiden pilaantumista. Sokeroidut herneet ja kananmunankeltuaiset eivät kuulune ruokavaliooni jatkossakaan.

Ohje toimi varsin hyvin: tykkäsin erityisesti siitä, että asiat oli perusteltu. Keltuaiseos oli aikamoista höttöä, jota oli vaikea asettaa hernesoseen päälle. Herneiden murskaamista ihmettelin tovin, sillä sanat mortar ja pestle kuulostivat morttelilta ja petkeleeltä, enkä halunnut tiskata valurautaista mortteliani herneiden jäljiltä. Käytin sitten sauvasekoitinta. Sokeroitua hernesosetta paistelin/keittelin pinnoitetun kattilan pohjalla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen kyllästyin, sillä en huomannut mitään muutosta rakenteessa. Ilmeisesti paistamista/keittämistä olisi pitänyt vielä jatkaa, sillä kakkuja kierrettäessä niistä valui nestettä -sotkua tuli. Komeitahan näistä tuli, mutta en voi suositella kuin erittäin suureen näpertelyn tarpeeseen.

Kävin eilen kuussa

Juhlimme eilen yhteistä eloa illallisen merkeissä ravintola Kuussa. Ehdimme ensimmäisiksi asiakkaiksi ja saimme seurata samalla ravintolan kuukausittaisen viini-illan valmisteluja ja luentoa. Minä söin erinomaisen Kuun menun, seuralaiseni nautti siiasta Helsinki menussa.

Kuun menu:
Savulohikeitto
Poron ulkofileetä ja portviinikastiketta
Juusto
Suklaakeittoa ja nougatjäätelöä

Helsinki menu:
Porsaan rilletteä ja waldorfin salaattia
Haudutettua siikaa ja tummaa tillikastiketta
Juusto
Pannacotta ja lakkasorbettia

Aluksi pöytään tuotiin tuoretta leipää. Ehdin jo harmitella yhtä siivuani, kun sitä tarjottiin meille lisää. Mukavaa, että niin moni ravintola tuo pöytään tuoretta leipää. Sitäpaitsi se rauhoittaa nälkäisen mieltä ja antaa keittiölle lisäaikaa. Savulohikeittoni oli upea, vaikkakin melko suolainen aloitus aterialleni. Sen siitä saa, kun ei kotona muista suolata ruokia. Keitto oli aika iso alkuruoaksi, kala oli valtavana saarena keskellä keittoa. Pääruoka oli menuni helmi, itse täydellisyys. Kuvittelin löytäväni aterian osaset nettisivuilta, joten en painanut niitä erityisesti mieleeni. Poron ja kastikkeen lisänä oli jotain suurimoita ja juuressoseen tapaista. Ensimmäisessä maistoin mehevyyttä ja valkosipulia, toisessa ainakin lanttua. Sose ei ollut aivan mieleeni, mutta söin sen kuitenkin. Jälkiruokani oli hienoinen pettymys. Kokonaisuus maistui Snickersiltä, mutta suklaakeitto oli kovin karvasta ja jäi syömättä. Seuralaiseni piti menustaan ja piti sen parhaana osana jälkiruokaa.

Istuimme baaritiskin lähellä ikkunapöydässä ja kaikki henkilökunnan keskustelut kuuluivat pöytäämme. Ei niin kovaa, että emme olisi pystyneet keskustelemaan, mutta kuitenkin niin kovaa, etten voinut olla kuulematta keskusteluja. Vaimeamman keskustelun olisi voinut sulkea tietoisuudestaan taustahälinäksi. Ravintolasalin muoto taitaa tässä tapauksessa olla ratkaiseva tekijä, kun lähes kaikki pöydät ovat aivan lähellä baaritiskiä.

Viikon 9 keittokirja

Viikon 9 keittokirja oli Japanese cooking: the traditions, techniques, ingredients and recipes. Kirjan hankin alennusmyynnistä tammikuussa, koska minulla ei ollut yhtään kyseisen maan ruokakulttuuria käsittelevää kirjaa. En yleensä suosi englanninkielisiä kirjoja, mutta tässä oli niin mukavia kuvitettuja esittelyjä raaka-aineista, etten voinut vastustaa kiusausta. Aasialaisten ruokien kokeileminen omassa keittiössä tuntuu hankalalta, sillä raaka-ainelistoissa on usein monta ainetta, jotka täytyisi ostaa erikseen juuri kyseistä ruokaa varten. Paitsi että purkin jämät jäävät kaappiin odottamaan sitä päivää, jolloin keksin mitä tehdä niille, tulee ruoanlaitto myös kalliiksi, koska teelusikallisen vuoksi pitää ostaa koko purkki tavaraa. Tällä kertaa onni potkaisi ja sain tehtäväksi jälkiruokaa, jossa käytetään tuttuja raaka-aineita oudolla tavalla.

Spaghettini med räkor och färsk fänkål

Viikon 8 ruokaa kokkailin vasta viikko myöhemmin, lauantai-iltana töistä tultuani. Sain ruokailuseuraa ja jälkiruoaksi valmistin myös viikon 9 ruoan. Ohje oli tehty spagettinille, joka kirjan mukaan on pieni spagetti eli spagettia ohuempi pasta. Spagettini sopii erityisesti kevyille ja mausteisille kastikkeille. Koska kirjoitin ostoslistaani vain kastikkeen raaka-aineet, päädyin muistini pettäessä ostamaan tagliatellea. Eihän pastan muoto ole olennaista pastassa, eihän? Tein vain puolikkaan annoksen, sillä syöjiä oli kaksi.

Spagettini med räkor och färsk fänkål

till 500 g spaghettini (minulla tagliatellea)

6 msk olivolja (= lähes 1 dl...käytin rypsiöljyä)
2 tsk finhackad vitlök (4 kynttä)
350 g fenkål med stjälkarna bortskurna, mycket tunt skivad på längden (Tein epämääräistä silppua)
500 g färska mogna tomater, skalade, urkärnade och skurna i 1 cm tärningar (aika homma)
1 tsk hackad färsk mejram eller 1/2 tsk torkad (käytin kuivattua)
350 g medelstora råa räkor, skalade, rensade och skurna i 1 cm bitar (ostin pieniä pakastekatkarapuja ja käytin kokonaisina)
salt och nymald svartpeppar

1. Häll olivoljan i en stor stekpanna på medelstark värme, lägg i vitlöken och stek den tills den börjar ändra färg. Lägg i fänkålen, rör om så att den täcks väl med olja och tillsätt ca 3 msk vatten. Sänk till ganska svag värme, lägg på lock och koka till fänkålet är mjuk - 15-25 minuter.
2. Häll 4 liter vatten i en stor kastrull och ställ den på stark värme.
3. Ta av locket från fänkålen, höj värmen till medelstark och låt allt vatten dunsta bort. Rör i tomaterna och koka hastigt tills den vätska de avger har ångat bort.
4. Tillsätt 1 matsked salt i pastavattnet nä det kokat, lägg i all pastan på en gång och rör om tils allt har kommit ner i vattnet.
5. Tillsät mejram och räkor i såsen, krydda med salt och svartpeppar och koka tills räkorna har blivit skära ca 2 minuter. Lyft pannan från vären.
6. Häll av pastan när den är kokt al denter och blanda den med såsen. Smaka av med salt och peppar och servera genast.

Kuinkas sitten kävikään? Ohjetta kirjoittaessani mietin, teinkö mitään muuta kuin tomaatit ohjeen mukaan. Pippuri sentään oli vastajauhettua. En periaatteessa tykkää ohjeista, joissa raaka-aineluetteloon on kirjoitettu mitä aineksille pitää tehdä. Aloittelevat kokit eivät ainakaan niiden avulla opi, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä, vaan pilkkovat ensin kaiken valmiiksi ja sitten odottelevat turhaan. Toinen aloittelijan tapa taitaa olla, ettei lueta raaka-aineita vaan ohjetta järjestyksessä ja sitten kun ollaan pulassa, kun raaka-aine pitäisi lisätä, mutta se on vielä kuorimatta ja paloittelematta. Hyvä ohje kertoo, mitä kannattaa tehdä ja missä välissä. Esimerkiksi fenkolin kypsyessä voi kaltata, kuoria, poistaa siemenet ja pilkkoa tomaatit. Tässä ohjeessa ei kuitenkaan ollut mitään varsinaista virhettä.

Seuralaiseni sanoi, ettei ruoka maistu miltään. Minä kyllä maistoin oikein hyvän maun, vaikka se olikin mieto. Katkarapuja oli liikaa ja muuta kastiketta liian vähän. Fenkolit ehkä menivät vähän hukkaan, en maistanut niitä juurikaan. Ihana tuoksukin katosi kypsennettäessä. Tagliatelle ei sopinut pastaksi, mutta ei spagettinikaan olisi korjannut tilannetta -söimme ensin pastan ja noukimme sitten kastikkeen palaset pohjalta -pasta olisi voinut olla vaikkapa simpukkapastaa, johon kastike tarttuu hyvin. Voisin tehdä tätä uudestaankin: eri muotoisella pastalla, fenkolia lisäten ja katkarapuja vähentäen.

Viikon 8 keittokirja

Viime viikon keittokirja oli ruotsalaiselta kirpputorilta hankittu Pastaboken. Tämän kirjan tekijä on Giuliano Hazan ja se on runsaasti kuvitettu perusopas, jossa perehdytään eri pastatyyppeihin, pastan tekoon sekä pastakastikkeisiin. Olen nähnyt kirjasta myös suomenkielisen version. Kirja alkaa lupaavasti, mutta kuvat vähenevät mitä pidemmälle lukee -aukeamalla, josta valitsin ohjeeni oli vain kuvia eri kasviksista, muttei valmiista ruokalajeista. Tällä kertaa olin sekä rahoissani että uskalias, joten valitsin ohjeen, jossa on minulle uutta raaka-ainetta fenkolia.

opiskeluinnosta

Olen viikolla hämmästellyt vähäistä mielenkiintoani mihinkään muuhun kuin opiskeluun. Olen hautautunut tietokoneen näppäimistön taakse naputtelemaan esseitä. Yleensä mikä tahansa muu on ollut opiskelua kiinnostavampaa. Opinnot toki etenevät tällä tapaa huomattavasti paremmin, mutta silti jaksan hämmästellä opiskeluintoani.

Viime sunnuntaina huomasin, etten ollut edes muistanut ajatella viikon 8 ruokaa. Tämän vapaaillan kunniaksi saan valmistaa kahta eri ruokaa -tämän viikon ja edellisen. Seuraavaksi suuntaan siis lähikauppaan.