Israelilaisia perunaohukaisia

Latkes
perunaohukaiset

4 annosta (tein 1,5 kertaisen annoksen)

700 g perunoita
1 sipuli
2 munaa
50 g vehnäjauhoja
ripaus muskottipähkinää
suolaa ja valkopippuria

1. Kuori ja raasta perunat
2. Pane raaste siivilään tai lävikköön kulhon päälle. Pane lautanen raasteen päälle painoksi ja anna seistä 10 min kunnes liika neste on valunut pois.
3. Kaada raaste kulhoon ja sekoita joukkoon munat, jauhot ja mausteet.
4. Paista ohukaiset paistin- tai ohukaispannulla. Nosta lusikallinen seosta ohukaista kohti, paista kauniin ruskeaksi, käännä ja paista toinen puoli.

Ruoka oli todella helppo valmistaa, vaikka paistaminen tuntui vaativan enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla sillä hetkellä oli. Raastaminen olisi ikävää, mutta onneksi muistin kolmijalkaisen raastinmyllyni olemassaolon. Raastinmylly, köyhän naisen monitoimikone, on erittäin kätevä suurille määrille raastetta. Kotikotona on oranssi raastinmylly ja luulin, että kyseessä olisi 70-luvun jäänne, jota ei enää valmisteta. Onneksi olin väärässä, sillä enhän minä porkkanaraastetta raastinraudalla raastaisi...
Raa'a perunan kypsentäminen pannulla on helppo tapa testata osaako oikeasti paistaa (= säädellä lämpötilaa). Minä en ihan vielä osaa, koska ensimmäinen satsi jäi raa'aksi sisältä. Seuraava onnistui jo paremmin. Söihän sitä, mutta seuraavalla kerralla käytän voita paistamiseen.

Viikon 47 keittokirja

Norma Millerin Välimeren maiden herkut on Gummeruksen kustantama, 1990-julkaistu keittokirja. Sen sadalla sivulla on esitelty Espanjan, Ranskan, Italian, Kreikan, Turkin, Israelin, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan ruokia ja vähän kulttuuriakin. Minulle kirja näyttää suomalaisten polkuja kohti kansainvälisyyttä. Ollaan vielä siinä ajassa, että ruokien nimet suomennetaan ja niinpä churrot ovat donitseja, nizzan salaatti tonnikala-, muna- ja papusalaattia sekä tabouleh vehnärouhesalaattia. Jokainen maa muodostaa oman lukunsa teemaväreineen ja ohjeiden tausta näyttää värikynällä väriteltyltä -ihan kuin olisi alakoulun kuvistunnilla! Ohjeet ovat kuitenkin klassikkoja, jotka toimivat nykyäänkin. Aukaisin kirjan Israelin kohdalta, jossa vaihtoehtona oli karppia tai perunaa. Valinta oli helppo.

punainen curry kalalla sekä bambunversoilla

Viikon 46 ruoan valmistin kirjasta Löytöretki Thaimaan keittiöihin. Päädyin käyttämään valmista currytahnaa, jonka ostin Vii Voanista. Tahnan voisi hyvin valmistaa itsekin, mutta pitkä ainesosalista yhdistettynä ainesten kalleuteen ja murskaamisen työläyteen oli liikaa, etenkin kun ohje antaa mahdollisuuden käyttää valmista currytahnaa. Ruoasta tuli uskomattoman hyvää, vaikka kala herättääkin minussa aina epäilyksiä. Tässä ruoassa mausteisuus ja tulisuus peittää kalan tuoksun ja osin maunkin. Jos pitää ihan hirveästi kalasta, saattaa tietysti pettyä, kun ruoka maistuu enemmän currylle kuin kalalle. Kalana käytin tuoretta seitiä, lähes kaikki muut ainekset ostin samalla kun ostin currytahnan. Palmusokerin kuvittelin olevan siroteltavaa erikoissokeria, enkä siksi tarkistanut asiaa ennen kauppareissua. Palmusokeri myydäänkin kiinteänä, jolloin se muistuttaa kovettunutta hunajaa tai tahnana, jolloin siihen on sekoitettu vettä. Gastronomian sanakirjan mukaan ensimmäinen sopii viljatuotteisiin ja karkkeihin, jälkimmäinen esimerkiksi suolaisiin ruokiin makeutta tuomaan. Arvatkaapa ostinko juuri sitä kiinteää palmusokeria? Kaupassa ajattelin tahnan olevan halpistuote, kun sitä oli laimennettu vedellä. Kotona huomasin, että kiinteää sai rapsutella aika paljon kahden ruokalusikallisen irrottamiseksi. Muuta eroa kahdella purkilla ei käsittääkseni ole, toinen vain on helpompi käyttää.

Kaeng phet pla kup naw mai

1/2 dl koookosmaitoa
2 rkl punaista currytahnaa tai kaupan tahnaa
4 1/2 dl kookosmaitoa
1 1/2 - 2 rkl palmusokeria
3 rkl kalakastiketta
350 g kiinteää nahatonta valkoista kalafileetä 3 cm leveinä kuutioina
275 g vedessä säilöttyjä bambunversoja leikattuna tikunmuotoisiksi paloiksi
50 g galangaa ohuina viipaleina
5 kaffirlimetin lehteä kahtia revittynä

4 annosta

Laita kookoskerma wokki- tai paistinpannulle ja hauduta keskilämmöllä noin 5 minuuttia tai kunnes kerma alkaa jakautua ja pinnalle kerääntyy öljyä (en huomannut erottumista ja luovutin). Sekoita kermaa, jos se alkaa ruskistua reunoilta. Lisää currytahna ja sekoita hyvin yhteen. Kypsennä, kunnes ainekset alkavat tuoksua.

Sekoita kookosmaito ja lisää sitten sokeri sekä kalakastike. Anna kypsyä 2-3 minuuttia. Lisää kala sekä bambunversot ja hauduta noin 5 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes kala on kypsä.

Lisää galanga sekä kaffirlimetin lehdet. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Aseta tarjoilulautaselle.

Ps. Pyysin seuralaista mittaamaan kalakastikkeen ruokaa varten. Olimme tutustuneet kalakastikkeeseen ensimmäistä kertaa vietnamilaisen keiton lisukkeena ja kokemuksen muistaen hän kysyi usemman kerran olenko varma siitä, että ruokaan laitetaan puoli desilitraa kyseistä kastiketta. Tässä ruoassa kalakastike maistui huomattavasti paremmin.

munakoisoruoka, joka yritti karata

Löytöretki Intian keittiöihin -kirjan satunnaisella aukeamalla oli mielenkiintoinen ohje savustetuista munakoisoista tehdylle ruoalle. Kärvennetty olisi ehkä parempi sana, sillä munakoisojen kuori oli tarkoitus paahtaa mustaksi, jolloin munakoisoon tarttuisi savuinen maku. Muistelin, että Siskot kokkaa -blogissa olisi kärvennetty munakoisoja kaasulieden liekillä ja päädyin toteamaan, että he olivat saman ruokalajin kimpussa.

Ruotsissa on sana, joka on täydellinen kuvaamaan tätä ruokaa: röra. Sanakirjan mukaan substantiivi röra tarkoittaa ruoasta puhuttaessa sekoitusta. Tunnettuja sekoituksia ovat esimerkiksi skagenröra ja gubbröra. Sekoitus kuulostaa hassulta ruoan nimeksi, joten omia suomennoksiakin on keksitty. Gubbröraa kutsutaan linkin takana mössöksi ja samaa nimitystä käyttää myös Siskot kokkaa -blogi. Omat pohdintani röran suomenkielisestä vastineesta pysähtyvät aina hakkelukseen. Tahna ei sovi, sillä aineksia ei ole soseutettu. Hakkelus on ihan hyvä sana, onhan rörassakin pieneksi pilkottuja aineksia yhteen sekoitettuna. Siispä tänään ruokana tosi namia intialaista munakoisohakkelusta.


Savustettu mausteinen munakoiso

600 g munakoisoja (1 kpl ~300 g)
1 punasipuli pilkottuna
1 valkosipulinkynsi pilkottuna
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä pilkottuna
1 vihreä chili pilkottuna (unohdin ostaa ja käytin punaista chilitahnaa)
3/4 dl öljyä (minä laitoin hieman liikaa öljyä ja se erottui kulhossa)
1/4 tl chilijauhetta (cayennepippuria)
1/2 tl garam masalaa (valmista)
2 tl jauhettua juustokuminaa
2 tl jauhettua korianteria
2 tl suolaa
1/2 tl jauhettua mustapippuria
2 kypsää tomaattia pilkottuna
3-4 rkl tuoreita korianterin lehtiä silputtuna

4 annosta (tein puoli annosta)

Kärvennä munakoisoja kaasuliekillä, hyvin kuumassa uunissa (laitoin munakoison uunivuokaan ja uunin 300 asteeseen) tai lieden sähkölevyllä. Kääntele niitä, kunnes niiden kuori on mustunut joka puolelta (uunissa yli puoli tuntia). Jäähdytä ja poista sitten mustunut kuori (lähtee hyvin helposti levyinä). Paloittele munakoisot. Ei haittaa, vaikka munakoisoihin jäisi mustuneita kohtia, koska niistä ruokaan tulee savun makua.

Hienonna sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili tehosekoittimessa silpuksi, mutta älä kuitenkaan jauha niitä tahnaksi asti. Voit myös silputa ainekset veitsellä ja sekoittaa ne kulhossa.

Kuumenna öljy karhai-pannussa tai paksupohjaisessa paistinpannussa kohtalaisella lämmöllä ja paista siinä sipuli-maustesekoitusta, kunnes se on kevyesti ruskistunut. Lisää pannulle kaikki mausteet sekä suola ja pippuri ja paista sekoittaen 1 minuutin ajan. Lisää joukkoon tomaatti ja hauduta, kunnes nestettä on haihtunut. Lisää pannulle munakoisot ja muhenna niitä puulusikalla samalla, kun sekoitat ne mausteiden kanssa yhteen. Hauduta 10 minuuttia tai kunnes munakoiso on kypsää (koska kuoren kärventämiseen uunissa menee niin kauan aikaa, munakoiso oli jo kypsää).

Sekoita ruokaan silputut korianterin lehdet (jätin korianterin väliin) ja mausta (tarvittaessa) suolalla.

Ps. Kuten kuvasta näkyy, ruoka pyrki kovasti karkaamaan lautaselta. Suuhun se silti päätyi, leivän päälle lusikoituna. Ohjeen mukaan ruokaa voi tarjota myös kylmänä lisukkeena.

paistettua naudanlihaa, kevätsipulia ja vähän sakea

Marraskuun ensimmäisen viikon ruoan kokkailin Löytöretki Kiinan keittiöihin -kirjan perusteella. Odotukset olivat korkealla, kiinalaista ruoka oli tehnyt mieli useamman päivän ajan. Ostin tarjouksesta naudan paistisuikaleita 2 € /400 g ja ihmettelin googlen kanssa shaoxing-riisiviinin ihmeitä. Kirjan mukaan shaoxing-riisiviini on riisistä, hirssistä, hiivasta ja Shaoxingin vedestä valmistettu, vähintään kolme vuotta kypsytetty viini, joka tarjoillaan lämpimänä. Sen paras korvike on kuiva sherry. Raholan ruokasanasto kuvaa tätä riisiviiniä kiinalaisten vastineeksi sakelle ja kertoo shaoxing-riisiviinin olevan sakea hieman voimakkaamman makuista ja tummemman keltaista. Googlen hakutuloksista päätellen shaoxing-riisiviini korvataan joko kuivalla sherryllä tai japanilaisella makealla mirin-riisiviinietikalla. Miriniä haukutaan huonoksi vaihtoehdoksi, sillä se on makeaa.
Minä ihmettelen, miksei mirinin tilalla voi käyttää makeuttamatonta riisiviinietikkaa ja sitä, miksei shaoxing-riisiviiniä voi korvata sakella. Gastronomian sanakirja tuntee vain saken ja kertoo, että se on valmistettu käymismenetelmällä riisimäskistä sake-hiivan ja koji-homeen avulla. Saket voivat muistuttaa valkoviinejä, punaviinejä tai sherryjä ja niitä käytetään myös ruoanvalmistuksessa. Koska sherry kuulosti enemmän brittirouvien iltapäiväteelle kuuluvalta, päädyin alkoon ostamaan mahdollisimman kuivaa sakea.

Seuraavaksi otin selvää vaaleasta soijakastikkeesta, joka osoittautui "kevytsoijakastikkeeksi". Ihmettelin nimittäin pari kuukautta sitten kaupassa myytävää Light soijakastiketta: luulin sitä kevyeksi soijakastikkeeksi enkä ymmärtänyt, miten soijakastiketta voisi keventää, kun ei siinä ole rasvaakaan. No, se onkin siis vaaleaa soijakastiketta, joka antaa makua, muttei juurikaan väriä.
Ruokaan laitoin vain 400 g lihaa ja hieman enemmän sipulia. Ruoasta tuli ihan hyvää, mutta odotin hieman enemmän. Nyt ruoka maistui lähinnä soijakastikkeelle.

Paistettua naudanlihaa ja kevätsipulia

500 g naudan paahtopaistia tai ulkofileetä ilman rasvaa ja kalvoja
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl vaaleaa soijakastiketta (light)
1 rkl shaoxing-riisiviiniä (sakea)
2 tl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
3 rkl öljyä
5 kevätsipulia ohuina suikaleina

Kastike
3 rkl vaaleaa soijakastiketta
2 tl sokeria
1/1 l paahdettua seesamiöljyä

6 annosta

Leikkaa liha syiden vastaisesti 2 mm viipaleiksi ja sitten suupaloiksi (minulla oli valmiita suikaleita, joita pilkoin lisää). Sekoita joukkoon valkosipuli, soijakastike, riisiviini, sokeri ja maissitärkkelys. Anna maustua jääkaapissa vähintään 1 tunti. Valuta. Valmista kastike sekoittamalla ainekset keskenään.

Kuumenna wok suurella lämmöllä, lisää öljy ja kuumenna erittäin kuumaki. Kypsennä lihaa kahdessa erässä 1 1/2 minuuttia tai kunnes se on ruskistunut. Ota wokista ja valuta. Kaada öljy wokista ja ota talteen 1 ruokalusikallinen.

Kuumenna talteen ottamasi öljy suurella lämmöllä erittäin kuumaksi ja paista kevätsipulia koko ajan sekoittaen 1 minuutti. Lisää liha ja kastike. Sekoita, niin että liha ja kevätsipulit peittyvät kastikkeeseen.

Viikkojen 44-46 keittokirjat

Viikoilla 44-46 olen valmistanut ruokia h.f.ullmannin keittokirjasarjasta, joka lupaa vielä löytöretkelle eri maiden keittiöihin. Kirjat on ostettu kirjakaupan alennusmyynnin loppurysäyksestä 40% lisäalennuksella, hävyttömän halvalla. Löytöretki Kiinan keittiöihin, löytöretki Intian keittiöihin ja löytöretki Thaimaan keittiöihin antavat otsikoillaan ymmärtää, että kirjat olisi jaettu lukuihin maakuntien tai muiden vastaavien alueiden mukaan. Ei ole. En pidä sitä puutteena, mutta olin yllättynyt selaillessani kirjoja ensimmäistä kertaa. Maantieteellisen jaon sijaan ohjeet on jaoteltu melko perinteisesti raaka-aineiden tai ruoan tyypin mukaan esimerkiksi liharuokiin, jälkiruokiin tai keittoihin. Ruoanvalmistajalle ratkaisu lienee oikea, sillä usein tekee mieli vaikkapa kiinalaista ruokaa, jossa on naudanlihaa. Tietyn aluen erikoispiirteistä lisää tietoa haluava joutuu kuitenkin etsimään kirjoista tietoa -eri alueiden ruokakulttuuria on esitelty kirjan alussa lyhyesti, mutta ruokaohjeista alkuperätietoa löytyy satunnaisesti.
Ohjeiden lomaan on ripoteltu tietoaukeamia kunkin maan tyypillisistä ruuista ja niihin liittyvistä perinteistä. Kirjojen lopussa on luku perusohjeista, joita käytetään useissa ruokalajeissa. Perusohjeita ovat esimerkiksi thaimaalainen punainen currytahna ja kiinalaiset mandariiniohukaiset. Perusohjeiden jälkeen on vielä sanasto, jossa kerrotaan raaka-aineista. Ruokaohjeet vaikuttavat sikäli aidoilta, että raaka-aineet vaativat vierailua etnisessä kaupassa. Voisi siis olettaa, ettei ohjeita ole kovin paljon länsimaalaistettu. Kirjoja on ilo katsella, sillä niissä on paljon kuvia ja taitto on selkeä. Järkäleitähän nämä toki ovat.

ravioli ja paprikaa

Euroopan mestarikokkien pöydässä -kirjasta kokkailin Italialaisen Marco Cavaluccin ohjeen mukaan ravioleja ja paprikakastiketta. Ohjeeseen tarvitaan pitkään kypsytettyä lampaanmaitojuustoa, mutta esittelytekstissä kerrotaan, että se sopii ricottan kanssa vain jos se ei ole liian voimakasta. Ostin kuitenkin 12 kuukautta kypsytettyä juustoa enkä katunut. Ruoanvalmistuksessa työläältä tuntui erityisesti pastataikinan kauliminen ja kastikkeen paseeraaminen. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen ja erityisesti paprikakastike koukutti naisen. Kotikäyttöön riittänee paseeraamatonkin versio, kannattaa kokeilla. Otin annoksen kokoamiseen mallia kirjan kuvasta ja tulos oli ehkäpä kauneinta mitä olen saanut aikaan :-D Valitettavasti kuvasta kauneus ei aivan välity, sillä annos vietti yön jääkaapissa odotellen riittävän valoisaa kuvaushetkeä. Kuvausstudionihan on tällä hetkellä parvekkeella aina päivänvalon aikaan -sisällä valo ei riitä kuvaamiseen.

Juustotäytteiset raviolit keltaisen paprikakastikkeen kanssa

valmistelut: 1 tunti 15 minuuttia
kypsennys: 40 minuuttia
vaikeusaste: * *

4 annosta (tein puolikkaan annoksen)

Raviolitaikina:
300 g vehnäjauhoja
3 munaa

Täyte:
200 g ricottaa
200 g pitkään kypsytettyä lampaanmaitojuustoa
2 keltuaista
1/2 tl raastettua muskottipähkinää
kimppu persiljaa
suolaa ja pippuria

Paprikakastike:
2 keltaista paprikaa
1 salottisipuli
1/2 dl kermaa
30 g voita, suolaa

Koristelu:
1 punainen paprika

1. Valmista kastike: Hienonna salottisipuli ja paista se voissa. Leikkaa paprikat kuutioiksi, sekoita ne salottisipulin joukkoon, lisää hiukan vettä ja suolaa ja kypsennä, kunnes paprikat ovat pehmeitä. Soseuta paprikat tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa (tai sauvasekoittimella), siivilöi sose ja lisää kerma. Kypsennä, kunnes kastike saostuu ja se on sileää, pane se sitten lämpimään paikkaan odottamaan. (Valmistin ensin pastataikinan kohdan 3. mukaan, laitoin sen sivuun tunniksi ja tein sillä aikaa kohdat 1-2.)
2. Sulata juustot vesihauteessa ja sekoita joukkoon täytteen muut ainekset.
3. Valmista raviolitaikina jauhoista ja munista, muotoile taikinasta pallo ja pane se sivuun tunniksi. Kauli taikinasta kaksi saman kokoista levyä. Jaa toiselle levylle täyte pieninä nokareina ja pane päälle toinen taikinalevy. (Minulla taikinalevyt eivät tarttuneet toisiinsa, joten päädyin kostuttamaan raviolien reunoja hieman.) Leikkaa levy taikinapyörällä neliön muotoisiksi ravioleiksi, kypsennä raviolit sitten runsaassa (suolatussa) vedessä. Leikkaa punainen paprika pitkiksi, hyvin ohuiksi suikaleiksi.
4. Paista raviolit ja paprikasuikaleet nopeasti voissa. (huomaatte kuvasta, etten ollut kovin nopea) Levitä lämmitettyjen (kylmien) lautasten keskelle kastiketta, jaa päälle raviolit ja koristele ruoka paprikasuikaleilla.

Viikon 43 keittokirja

Viikon 43 kirja on h.f.ullmannin kustantama Euroopan mestarikokkien pöydässä. Jättimäisesssä kirjassa on 607 sivua ja se esittelee yli sata eurooppalaista kokkia ja kondiittoria sekä heidän ruokaohjeitaan. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut tästä kirjasta, päinvastoin. Halusin hankkia itselleni WSOY:n kustantaman Mestarit keittiössä -kirjan, joka on samanlainen järkäle kuin viikon 43 kirja. Harmittelin usein aina tarjouksessa olevaa Euroopan mestarikokkien pöydässä -kirjaa, kun olisin halunnut alennusmyyntiin aivan toisen kirjan. Mestarit keittiössä päätyi hyllyyni jo kesällä, joten syksyn 3+1 päivillä oli helppo ostaa Euroopan mestarikokkien pöydässä yhdeksällä eurolla.
Tämän kirjan ohjeet ovat ravintolaruokia, joiden raaka-aineet ovat melko erikoisia suomalaiselle kotikokille. Osterit, tryffelit. kaniinit ja hummerit ovat meillä hieman harvinaisempia herkkuja. Ylihintaisten raaka-aineiden ja monimutkaisten ohjeiden yhdistelmä on niin vastustamattoman hirveä, että alan ihmetellä miksi ihmeessä minulle ei riittänyt se toinen kirja, jonka jo hankin?

Napsijatäytteiset burritot

Viikon 42 ruokaa olivat napsijatäytteiset burritot, joiden valmistaminen viipyi aina vain. Miksikö? Ainesosaluettelossa komeilee napsijan ja muiden ainesten lisäksi annatton siemeniä ja pasillachili, jotka aiheuttivat kokille harmaita hiuksia. Mitä ne ovat? Mistä niitä saa? Jostain syystä en ottanut projektikseni saman aukeaman meribassia appelsiini-chilisalsan kera, vaikka se (ainakin tässä vaiheessa ajateltuna) olisi ollut huomattavasti vaivattomampi ohje. Sitäpaitsi napsijaa tai sitä korvaavaa kalaa etsiessäni löysin Stockmanin kalatiskistä tuoretta meribassia. Se olisi siis ollut helpompi valinta, mutta tällä kertaa kerjäsin hankaluuksia ja halusin valmistaa käsittämättömän kuuloisia kalaburritoja. Kuka nyt haluaisi täyttää burritonsa kalalla?

Ruoasta tuli ihan hyvää. Mantelit kuulostivat erikoiselta lisältä ruokaan, mutta ne maistuivat kalan kanssa ja toivat rakennetta ruokaan. Suolaa ruoka olisi kaivannut, sitä ei ollut ohjeessa lainkaan ja kun chili eikä annattokaan maistunut ruoassa, oli hieman pettynyt.

Napsijatäytteiset burritot

6 hengelle (minä tein 2/3 annosta, koska minulla oli yksi kala)

Ainekset:
3 fileetä napsijakalaa tai muuta valkoista, kiinteälihaista kalaa (ostamani napsija painoi 485 g ja siitä aika pieni osa oli syötävää, joten yksi filee painoi ehkäpä 150 g)
1,25 dl pitkäjyväistä valkoista riisiä
2 rkl öljyä
1 pieni sipuli hienoksi pilkottuna
1 tl jauhettuja annatton siemeniä (ostamassani valmiissa annattonsiemenjauheessa oli myös maissitärkkelystä, joten laitoin sitä hieman enemmän)
1 pasillachili tai vastaava kuivattu chili ilman siemeniä jauhettuna (jättimäinen, musta ja aika mieto kuivattu chili)
75 g suikaloituja manteleita (ostin kuorittuja manteleita ja "suikaloin" lohkomalla kuten veneperunat)
200 g tomaattimurskaa
3 dl raastettua Monterey Jack -juustoa tai mietoa cheddaria (amerikkalaisia juustoja ei kuulemma tuoda Suomeen, joten ostin sitä viisiväristä cheddaria)
8 vehnätortillaa, halkaisijaltaan 20 cm
sileälehtistä persiljaa koristeluun
(limetin lohkoja)

1. Kuumenna grilli. Grillaa kaloja öljytyllä ritilällä noin 5 minuuttia. Käännä fileet kerran grillaamisen aikana. (Paistoin fileet pannulla) Kun kalat ovat jäähtyneet, poista nahat ja pilko kalat kulhoon.
2. Mittaa riisi kattilaan ja laske kylmää vettä päälle. Sulje kattila kannella ja kuumenna kiehuvaksi. Valuta riisi, huuhtele vedellä ja valuta uudelleen.
3. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuli pehmeäksi ja läpikuultavaksi. Sekoita joukkoon annattojauhe ja chili ja paista 5 minuuttia.
4. Lisää riisi ja sekoita hyvin. Sekoita joukkoon myös kala ja mantelit sekä tomaattimursta. Hauduta ruokaa keskilämmöllä kunnes neste on imeytynyt ja riisi on pehmeää. Sekoita joukkoon juusto ja nosta kattila levyltä. Lämmitä tortillat.
5. Jaa täyte tortilloille ja taita tortilla kuvan mukaan paketiksi. Koristele annokset persiljalla ja haluatessasi limetin lohkoilla. Lisäkkeeksi sopii vihreä salaatti.

Viikon 42 keittokirja

Jane Miltonin Meksikolainen keittiö on Tinan keittokirjaa korkeampi opus, mikä tarkoittaa, että olen aloittanut väliin jääneiden kirjojen läpikäymisen. Listasin kaikki viikon 41 keittokirjaa korkeammat keittokirjat, joita en ole vielä esitellyt -niitä riittää tammikuulle asti. Keittokirjaston tutkiminen näyttää etenevän hyllymetrillisen vuodessa. Tämän kirjan tarpeellisuudesta minut vakuutti iso koko ja edullinen hinta. Kauniisti ilmaistuna innostuin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnin loppurysäyksessä tänä syksynä. Kuka voisi vastustaa alekeittokirjoja 40% lisäalennuksella? Tälle 256 -sivuiselle kirjalle jäi hintaa alle 6 euroa.
Pidän kirjassa erityisesti sen alun tieto-osiosta, jossa esitellään meksikolaisten ruokien ja raaka-aineiden lisäksi juhlia, ateriarytmiä ja (ruokakulttuurin) historiaa. Ohjeet ovat selkeitä vaihekuvineen, mutta joidenkin ainesten saatavuus on heikko. Viikon 42 ruoan ainesten hankkiminen vaatikin hieman salapoliisin työtä, postimyyntiä ja vierailun etnisessä ruokakaupassa.

pekonikebakot

Tina. -keittokirjan satunnainen aukeama tarjosi erilaisia tapas-ohjeita. Jääkaapin tyhjennys-operaatioon niistä parhaiten sopivat kebakot, joihin kadotin sekä kapriksia että oliiveja. Ruoka maistui lähinnä kapriksille, mutta oli muuten ihan syötävää.

Färsspett med bacon och oliver

2 skivor färsk vitt bröd
1 dl mjölk
1 ägg
400 g blandfärs
1 gul lök
1 dl oliver
2 msk kapris
3 msk flytande koncentrerad köttbuljong (lähikaupan valikoimiin ei kuulunut fondeja, joten murensin palan liemikuutiota 3 rkl kiehuvaa vettä)
8 skivor bacon
8 grillspett
vitpeppar

Sätt ugnen på 200 grader. Skär bort brödkanterna och smula ner brödet i en skål. Rör ihop brödsmulorna med mjölken och ägget. Skala löken och hacka den och oliverna (hienonsin myös kaprikset). Blanda ihop brödblandningen med färsen, löken, oliverna och kaprisen. Smaksätt med peppar och köttbuljong. Blöt händerna och forma små järpar av smeten. Linda en baconskiva runt varje järpe. Lägg dem på en plåt med skarven nedåt och stek i ugnen 15-20 min. Trä sedan grillspetten genom järparna, när de svalnat något. (En lopulta katsonut tarpeelliseksi laittaa kebakoita vartaisiin.)

Viikon 41 keittokirja

Viikolla 41 kokkailin ruotsalaisten suosikkikokin Tina Nordströmin keittokirjasta Tina. Hänen kokkiohjelmaansa olen katsonut kerran, olin silloin vaihto-opiskelijana Ruotsissa, enkä ymmärtänyt Tinan puheesta mitään. Tinan kotisivujen mukaan hänen viimeisimmät kirjansa ja kokkiohjelmansa ovat vuodelta 2006 ja nykyään hän toimii muissa tehtävissä.
Tina. on ohut, väljästi aseteltu keittokirja, jossa on 67 ruokaohjetta SVT:n mat-ohjelmasta. Ohjeiden lisäksi kirjassa on vinkkejä ruoanvalmistukseen. Tina neuvoo esimerkiksi laittamaan tuorekelmun suoraan jäätelön tai kiisselin pinnalle, ettei siihen muodostu kuorta. Hauskin osio kirjassa on nimeltään hundralappen, jossa kokki haastaa itsensä hankkimaan raaka-aineet päivälliseen yhdellä sadan kruunun setelillä. Hauskuutta tuo lähinnä se, kuinka Tina kertoo olleensa kauhistunut ideasta: ettei noin halvalla voi saada ruokaa. Luvun aloitusteksti taitaa kertoa enemmän kokin ja oletetun lukijan sosioekonomisesta taustasta kuin mistään muusta, jos tarkoitus on yhdessä päivitellä, kuinka kummallista/hassua ja hauskaa on yrittää kokata sadalla kruunulla neljälle hengelle. Sata kruunua on kutakuinkin 10 euroa. Minusta tuntuu, että yli 10 euron käyttäminen yhteen ateriaan on turmiollista useimpien taloudelle. Minusta myös tuntuu, että useimmille ei ole vaikeaa ruokkia neljää ihmistä kymmenellä eurolla. Olenko aivan väärässä?

Kreikkalaista feta-piirakkaa

Viikon 40 ohjeen myötä olin pakotettu tutustumaan filotaikinaan. Teoriassa kyseinen taikina tuttu, mutta ruoanvalmistuksessa taito on tietoa arvokkaampaa. Hämeentien etnisistä filotaikinaa saa kuulemma edullisesti, mutta kun pitkän päivän jälkeen juoksin hikisenä sekä stockmanilla että s-marketissa, ei 200 metrin kävely etniseen houkuttanut ja tartuin lähes kuuden euron arvoiseen filotaikinapakettiin s-marketin pakastealtaalla. Stockalla olisi ollut vielä hintavampaa. Olen joskus ollut sitä mieltä, että on ihan ok juosta monessa kaupassa tarjousten perässä. Tämä syksynä olen kuitenkin muuttanut mieltäni, sillä on onni, jos saa kaiken yhdestä kaupasta. Siitä ilosta olen valmis vaikka maksamaankin.
Ruoka, tuo fetapiirakka siis, oli oikein hyvää, vaikka ohje olikin yhtä järjettömästi aseteltu kuin saman sarjan muissa kirjoissa. Ohjeen tulkitsemiseen tarvitsin apua, sillä englantini ei taipunut filotaikinan jokaiseen mutkaan. Tein jälleen puolikkaan annoksen. Suosittelen kokeilemaan!

Method:
1. Pre heat oven to 180 C.
2.Heat 15 ml oil ina large frying pan, add leek and carlic, and cook five minutes or until soft. Set aside.
3. Heat extra oil, add chicken in batches, and cook for 6-8 minutes.
4. Drain spinach, squeeze out excess water, and chop roughly.
5. In a large bowl, combine chicken, spinach, bell pepper, olives, feta, parsley oregano, eggs, cream and pepper. Stir until well combined. Set aside.
6. Lightly grease 22 cm square baking pan. Combine the extra oil and butter. Lay out sheets of filo, put two together, and brush with the oil mixture. Put another two on to, and brush again. Continue untill you have four double sheets. Line the baking dish with thw filo, and trim around the edges. Fill with the chicken mixture. Brush the remaining sheets with oil in the same wau as before, using the same amount. Place the filo on top of the baking dish, tucking the edges inside baking dish.
7. Brush the top with the oil mixture, sprinkle with sesame seeds, and bake in the oven for 40-45 minutes.

Ingredients
30 ml olive oil
1 large leek, washed and sliced
1 clove carlic, crushed
500 g chicken breasta, diced
1 bunch spinach, washed and blanched (laitoin 1/2 annokseen kaupasta ostetun muovipussillisen)
2 red bell peppers, roasted and dised (en paahtanut)
40 g black olives (oli 6 kpl)
200 g feta cheese, crumled

Chicken, roasted bell pepper, olive & feta pie

30 g parsley (sopivasti)
15 oregano (sopivasti)
3 eggs
60 ml heavy cream (käytin ruokakermaa)
freshly ground pepper
8-16 sheets filo dough
15 ml olive oil
15 g butter, melted
1 tbsp sesameseeds.