torstai 4. heinäkuuta 2013

Parsavanukasta

Pinchot -kirjan satunnaiselta aukeamalta löytyi parsavanukkaan ohje. Muistelisin, etten ollut kovin innostunut ohjeesta, koska en ole koskaan ihastunut parsaan. Ainekset kuitenkin löytyivät helposti ja pieni annos menee maistellessa, vaikkei siitä niin pitäisikään.


Espárragos verdes

Parsavanukas

4 annosta
1 sipuli
200 g vihreää parsaa
2 rkl oliiviöljyä
1/2 dl kuivaa sherryä
2 1/4 dl kermaa
3 munaa
suolaa, pippuria
puolikas valkoinen leipä
2 rkl majoneesia
4 kirsikkatomaattia

Kuori ja silppua sipuli. Puhdista parsa, kuori tankojen alaosa ja leikkaa tangot paloiksi. Kuumenna oliiviöljy pannussa ja kuullota sipuli. Lisää parsapalat ja hauduta 3 minuuttia. Ota parsannuput pannusta. Lisää pannuun sherry ja hauduta miedolla lämmöllä, kunnes neste on lähes kokonaan haihtunut. Ota parsaseos pannusta ja soseuta. Sekoita keskenään kerma ja munat, mausta suolalla ja pipurilla ja nostele parsasoseen joukkoon. Kaada neljään pikkuvuokaan, aseta vesihauteeseen ja kypsennä 180-asteisessa uunissa (kiertoilma 160 astetta) noin 35 minuuttia. Anna jäähtyä yön yli viileässä paikassa. Levitä kullekin leivänpalalle hieman majoneesia ja kiinnitä päälle tikulla pala parsavanukasta, kypsennetty parsannuppu ja kirsikkatomaattilohko.

Valmistusaika: noin 30 minuuttia (sekä haudutus-, kypsennys- ja jäähdytysaika) * 1 annos n. 400 kcal /1680 kJ

Tein annoksen kahteen hieman isompaan vuokaan. Pintaan tuli hieman ruskeaa väriä, mikä ei kai ollut tarkoitus. Kirjan kuvassa vanukas oli kirkkaan vihreää, toisin kuin minulla. Vanukas ei myöskään ollut aivan tasainen rakenteeltaan - muna-kerma -seosta oli pohjalla muutaman millin kerros, siitä ylöspäin rakenne oli tasainen. Enää en muista sekoitinko ainekset huolimattomasti vai mistä oli kysymys. Vesihaudetta jäin pohtimaan pitkäksi aikaa. Ajattelin, että vesihauteeni oli liian matala ja siksi pinta paistui ruskeaksi. Mietin vain, että onko vesi hauteessa aina korkeammalla kuin haudutettavan ruoan pinta, vai onko tilanteita, joissa vesihaude jätetään matalammaksi.

Nämä pinchot olivat aivan fantastisen hyviä! Tällaisen projektin hyvä puoli on juuri siinä, että tulee tehtyä sellaisiakin ruokia, joita ei ihan ensimmäisenä valitsisi. Pinchojen kokoaminen tuntui vähän näpertelyltä ja vieraiden lähdettyä söinkin loput vanukkaat viipaleina leivän päällä.


Ei kommentteja: