Viikkojen 17-19/2011 keittokirjat

Ruokaa kotona! on melko uusi kolmen kirjan sarja, jota ei voi ostaa kirjakaupoista. Weilin+Göös julkaisee pääasiassa tietokirjasarjoja, joita myyvät vain edustajat esimerkiksi messuilla. Muistan lapsuudestani harmaahiuksisen mummon, joka kiersi asuntoautollaan myymässä kirjasarjoja. Hän oli selvästikin erittäin herttainen, sillä vuosi toisensa jälkeen meille ostettiin uusia kirjasarjoja. Myynnissä mikään ei ole muuttunut, sillä kirjat ovat edelleen kalliita, niitä ei osteta kirja kerrallaan kirjakaupasta, vaan edustajalta osamaksulla, postiin toimitettuna. Miten näin vanhanaikaisesti toimiva yritys voi pysyä pystyssä? Kirjojen hankala ostettavuus ja hinta herättivät ihmetystä muuallakin, mutta silti sarja kiehtoi niin, että se piti hankkia.

Ruokaa kotona! -kirjasarjaa mainostetaan kotitalouden oppikirjana aikuisille. Ruoanvalmistuksen, ruoanvalinnan ja ravitsemuksen oppikirjaksi sarja kelpaisikin, mutta kotitalouden sisältöjä se ei kata. Kirjat on tehty huolellisesti aina ulkoasua myöten. Pidän erityisesti siitä, että lisätietoa ja vinkkejä on ujutettu lähes jokaiselle aukeamalle. Myös kirjan perusohjeet sovellusvinkkeineen ilahduttavat. Sarjan idea eroaa radikaalisti "yksi kirja riittää" -keittokirjoista. Tuntuu typerältä, ettei ole yhtä kirjaa, josta kaikki perusohjeet löytyisivät. Ensimmäinen kirja on melko suppea, sillä se keskittyy nopeasti valmistettaviin ruokiin. Toinen kirja tuntuu käyttökelpoisimmalta, siinä on monenlaisia ohjeita leivonnan perusohjeista liharuokien parhaisiin. Kolmas kirja juhliin keskittyvänä ei sytytä konservatiivista juhlijaa, jonka täytyy saada -lista on niin pitkä, ettei juhliin mahdu uusia tarjottavia. On kuitenkin hyvä, että kirjoja on yhden sijaan kolme. Täydellisyyteen pyrkivät peruskeittokirjat ovat usein valtavia järkäleitä, jotka eivät pysy auki ja joihin on ahdettu liikaa kuvattomia ohjeita. Kirjojen koko on mukava: sivut pysyvät auki, taitto on ilmava, kirja mahtuu hyllyyn ja on uskottavan iso.

Sarjan ensimmäinen osa, Nopeaa ja maukasta arkeen (2009) tarjoaa suomalaista nykyruokaa arkeen ja vinkkejä ravitsemukseen ja ruoanvalmistukseen. Ohjeiden raaka-aineet löytyvät lähikaupasta ja esimerkiksi leivonnaista esitellään lähinnä piirakat ja pikataikinaleivonnaiset. Aluksi esitellään ruoanvalmistuksen termit ja työvälineet, sitten on luvut hyvästä syömisestä ja ruoan hankinnasta, määristä ja perusruokatarvikkeista. Satunnainen aukema on luvusta Salaatit ja raasteet.

Toinen osa Yhdessä harrastaen (2010) keskittyy hetkiin, jolloin ruoanvalmistukselle on enemmän aikaa. Leivontaa esitellään kattavasti ja esimerkiksi hiivataikinat ovat vasta toisen kirjan asiaa. Kirjan alun teoreettisemmassa osuudessa on ruokatietoa (lisäaineet, luomu, eettinen ruoka), kurkistus ravintoaineiden ja ruokavalioiden maailmaan, sekä opastusta sesonkiajatteluun. Satunnainen aukeama on luvusta Klassiset kastikkeet.

Kolmannessa osassa valmistellaan juhlia. Uudenlaista juhlavasti (2010) opastaa juhlien suunnitteluun, juomiin, erityisruokavalioihin, päivällisiin, noutopöytään, kahvikutsuihin, cocktailpalatarjoiluun, vuotuisiin juhliin ja kansainvälisiin keittiöihin. Kirjan ohjeista syntyy myös sellainen vaikutelma, että juhliin osallistuu yleensä 20-30 juhlijaa ja budjetti on rajaton. (Minun käsitykseni pienistä synttäreistä on 40 vierasta ja pienistä häistä 100 vierasta.) Ohjeet ovat aivan yhtä herkullisen näköisiä kuin aiemmissa osissa ja sopisivat mainiosti esimerkiksi illalliselle ystävien kanssa. Noutopöytä -luvun ohjeet on mitoitettu kymmenelle ja muut ohjeet neljälle, mutten muista olleeni juhlissa, joissa olisi vain neljä ihmistä. Kirjan lopussa on myös kolmen kirjan yhteishakemisto. Satunnainen aukeama on luvusta Noutopöytä.

Sanoinko jo, että kirjat ovat ihania? Jos kirjasarja ei maksaisi 288 euroa, ostaisin heti useampia sarjoja lahjaksi. Häkellyttävän kauniit kirjat ilahduttavat kokeneempaakin ruokaharrastajaa ja aloittelevalle ruoanvalmistajalle ne ovat kattava tiedon lähde. Luulen, että aloittelija saisi kirjoista eniten irti lukemalla ne ensin kokonaan läpi -jos vain ottaa ruokaohjeen esille, jäävät tietoaukeamat helposti huomaamatta.