Gougères säheltäen

Ensimmäinen ja lähes ainoa kokemukseni tuulihatuista on yläasteen kotitalouden tunnilta. Tuolloin en tiennyt, että tuulihatuilla on maine vaikeana leivonnaisena ja tuulihatut onnistuivat loistavasti. Nyt minulla on oiva mahdollisuus oppia tuntemaan epäonnistuvat tuulihatut, sillä valitsin toisen viikon keittokirjan aukeamalta ohjeen Gougères, juustotuulihatut.

Gougères (6-8 annosta)

2 1/2 dl maitoa
100 g voita
5 g suolaa
150 g vehnäjauhoja
4 munaa
50 g gruyère -juustoa

Pane maito kattilaan, lisää voi ja suola. Kuumenna kiehumispisteeseen.
Lisää jauhot ja hämmennä seosta miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes se irtoaa kattilan reunasta.
Jäähdytä ja lisää munat yksi kerrallaan puulastalla sekoittaen.
Leikkaa juusto 5 mm kuutioiksi ja sekoita ne tasaisesti taikinaan.
Muotoile taikinasta ruokalusikalla pallosia ja aseta ne voidellulle leivinpaperille.
Kuumenna uuni 170 asteeseen. Voitele tuulihatut keltuaisella, ripottele pintaan juustoraaste ja paista uunissa 20-25 minuuttia.
Tarjoa tuulihatut aperitiivin (kirin, kuohuviinin tai valkoviinin) kanssa.

Aloitetaan kauppareissulla. "Tarvitsen kru-y-ere juustoa" Nuori poika hillitsee ilmeensä, toistaa juuston nimen lausuen sen huomattavasti nätimmin ja kysyy, haluaisinko voimakkaampaa 150 g pakkauksessa vai miedompaa, joka leikataan isommasta palasta. Ostan 66 grammaa "sitä miedompaa" ja pohdin, meneekö ruoka pilalle, kun juustokin on mietoa. Kuutioituani tarvittavan määrän juustoa maistelen loput ja totean, että mietokin on suhteellista.

Tuulihattutaikinan valmistus sujuu loistavasti, kunnes kaadan vehnäjauhot joukkoon. Ohjeessa kehotetaan hämmentelemään miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes taikina irtoaa reunasta. Minun valurautalevyni ei muutu miedoksi tuossa ajassa, joten sammutan levyn kokonaan. Taikina irtoaa reunoilta alle minuutissa, joten säntään etsimään henkistä tukea Erittäin Luotettavasta Keittokirjasta. Siinä käsketään hämmentämään kunnes taikina irtoaa reunoilta, eikä puhuta ajasta mitään. Huh! Ehkäpä en ole vielä pilannut tuulihattujani.

Kananmunat eivät ole sekoittuakseen ja ehdin samalla sadattelemaan ohjeen järjettömyyttä. Mikä ohje se sellainen on, jossa uuni laitetaan lämpenemään vasta kun sitä tarvitaan? En huomaa lainkaan, että tuulihatut pitäisi munata ja jätän juustoraasteetkin pois pinnalta, sillä söin kaiken ylimääräisen juuston. Ainesosaluettelossa päälle tulevaa juustoa ei mainittu.

Paistan tuulihattuja hieman yli puoli tuntia, sillä ne taitavat olla aika isokokoisia. Valmiiden tuulihattujen pinta näyttää vähän sämpylöiltä, koska pintaa ei ole voideltu. Lisäksi joudun tunnustamaan, että tuulihatut eivät ole niin onttoja, kuin pitäisi. Tuulihatuntekotaitoni ovat selvästi ruostuneet, mikä harmittaa minua suuresti. Enhän minä yleensä epäonnistu. Ilmeisesti vain silloin, kun päätän julkistaa kokkailujani...

Onneksi ovat hyviä.