Oilin raparperipiirakka

(1 uunipannullinen, minä tein puolikkaan annoksen)

taikinajuuri:
3 dl vettä
25 g hiivaa
3 dl vehnäjauhoja

taikinaan:
noin 6 dl vehnäjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä
2 rkl sokeria
1 tl kardemummaa

raparperihilloke:
1l raparperikuutioita
1 dl vettä
1-2 dl hillosokeria (laitoin 1,5 dl)
1 rkl perunajauhoja

voiteluun:
1 muna

1. Liuota hiiva veteen. Vatkaa joukkoon 3 dl vehnäjauhoja löysäksi taikinaksi. Anna juuren olla kevyesti peitettynä huoneenlämmössä 3-10 tuntia. Tänä aikana taikinajuuri alkaa kuplia ja saa makua.
2. Keitä raparperit vedessä pehmeiksi. Nuoret raparperit pehmenevät pelkällä kiehauttamisella. Lisää joukkoon hillosokeri ja kylmään vesitilkkaan sekoitetut perunajauhot. (Oikaisin reilusti ja sekoitin kaikki kylmänä, minkä jälkeen kiehautin hillokkeen. Epäilin hillosokerin toimivuutta pelkällä kiehautuksella, mutta päätin kokeilla, koska ohjeessakin perunajauho ja hillosokeri lisättiin yhtäaikaa. Perunajauhohan ei kestä keittämistä. Ohjeesta oli ilmeisesti jäänyt lause tai pari pois tästä välistä.)
3. Lisää taikinajuureen öljy, sokeri, kardemumma ja ripaus suolaa. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa käsistä. Vaivaa taikinaa viitisen minuuttia. Anna löysähkön taikinan nousta.
4. Kauli taikinasta uunipannun kokoinen levy. Jätä taikinaa taikinanauhoja varten. Levitä taikinalevylle raparperihilloketta. Tee taikinanauhoista ristikko piirakan päälle. Käännä taikinan reunoja pari senttiä täytteen päälle. Voitele reunat ja ristikko kevyesti vatkatulla kananmunalla.
5. Paista piirakka noin 200-asteisesa uunissa, uunin keskitason alapuolella. Tarkista kypsyys 20 minuutin kuluttua. Jatka kypsentämistä, ellei piirakka ole vielä pohjastaan kypsä.

Piirakka oli aika leipäisen makuinen taikinajuuren ja vähän sokerin vuoksi. En ehkä tarjoaisi kahvipöydässä, mutta jos haluaa tarjota välipalana piirakkaa, niin tämä ei ole ainakaan ylenmäärin sokerinen. Puolikkaalle annokselleni 200 astetta oli hieman liian lämmin, joten koko pannulliselle lämpöä voisi alentaa hieman. Lähes kaikki palat olivat kadonneet parempiin suihin nukkuessani. Säästin yhden palan valokuvaa varten, mutta laiskana ja nälkäisenä söin sen ennen kuvaamista. Eihän siinä ollut mitään nähtävää, kuten ei viikon 29 ruoassakaan, josta kerron seuraavassa postauksessa.

ps. Löysin kamerastani yhden kuvan raa'asta piirakasta, olkaa hyvä!