Viikoilla 44-46 olen valmistanut ruokia h.f.ullmannin keittokirjasarjasta, joka lupaa vielä löytöretkelle eri maiden keittiöihin. Kirjat on ostettu kirjakaupan alennusmyynnin loppurysäyksestä 40% lisäalennuksella, hävyttömän halvalla. Löytöretki Kiinan keittiöihin, löytöretki Intian keittiöihin ja löytöretki Thaimaan keittiöihin antavat otsikoillaan ymmärtää, että kirjat olisi jaettu lukuihin maakuntien tai muiden vastaavien alueiden mukaan. Ei ole. En pidä sitä puutteena, mutta olin yllättynyt selaillessani kirjoja ensimmäistä kertaa. Maantieteellisen jaon sijaan ohjeet on jaoteltu melko perinteisesti raaka-aineiden tai ruoan tyypin mukaan esimerkiksi liharuokiin, jälkiruokiin tai keittoihin. Ruoanvalmistajalle ratkaisu lienee oikea, sillä usein tekee mieli vaikkapa kiinalaista ruokaa, jossa on naudanlihaa. Tietyn aluen erikoispiirteistä lisää tietoa haluava joutuu kuitenkin etsimään kirjoista tietoa -eri alueiden ruokakulttuuria on esitelty kirjan alussa lyhyesti, mutta ruokaohjeista alkuperätietoa löytyy satunnaisesti.Ohjeiden lomaan on ripoteltu tietoaukeamia kunkin maan tyypillisistä ruuista ja niihin liittyvistä perinteistä. Kirjojen lopussa on luku perusohjeista, joita käytetään useissa ruokalajeissa. Perusohjeita ovat esimerkiksi thaimaalainen punainen currytahna ja kiinalaiset mandariiniohukaiset. Perusohjeiden jälkeen on vielä sanasto, jossa kerrotaan raaka-aineista. Ruokaohjeet vaikuttavat sikäli aidoilta, että raaka-aineet vaativat vierailua etnisessä kaupassa. Voisi siis olettaa, ettei ohjeita ole kovin paljon länsimaalaistettu. Kirjoja on ilo katsella, sillä niissä on paljon kuvia ja taitto on selkeä. Järkäleitähän nämä toki ovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti