4 portioner
12 chilipepparfrukter, Anaheim eller poplano
450 g röd cheddar av amerikansk typ eller vanlig cheddar
1 3/4 dl vetemjöl
6 ägg
olivolja eller ister till stekning
Rosta och skala chilipepparen enligt beskrivningen på sidorna 12-13. Öppna en skåra i sidan på varje exemplar, avlägsna frön och mellanväggar men var noga att inte skärä i fruktköttet. Stoppa in en bit ost som fyllning och platta till osten lite om det behövs. Rulla de skalade och fyllda chilipepparen i mjöl.
Vispa äggulor och vitor var för sig. Vitorna ska vispas till hårt skum. Därefter förenas snabbt gulor och vitor igen och vispas.
Doppa chilipepparen i äggsmeten så att alla ytor får en jämn beläggning. Stek i ett lager fett eller matolja som är över 3 centimeter djupt. Håll rätten varm i ugnen tills den ska serveras.
Servera med friterade bönor och spanskt ris som lagats enligt grundreceptet eller fått fler ingredienser om så önskas.
Aukeaman toinen ohje, täytetyt paprikat, eivät siis houkutelleet mausteettomuutensa vuoksi. Tämä ohjekin epäilytti, sillä olin varma, etten löytäisi oikeanlaisia chilejä. Kaupoissa oli tarjolla vain tulisempia lajikkeita, enkä nyt jaksanut mennä Hämeentielle etsimään sitä oikeaa lajiketta. Valitsin lopulta suolaliemeen säilöttyjä vahvoja vihreitä Peloponnesos pepperoneja. Jätin väliin paahtamiset liekillä ja muut kirjan konstit, viilsin vain kylkeen viillon, kaivoin siemenet ulos ja laitoin juustoa tilalle. Viilto kannattaa tehdä heti riittävän isoksi, muuten se repeää rumasti.
Punaista amerikkalaista cheddaria metsästin jälleen stockalta ja Hakaniemen hallista. Lentävään lehmään eksyin viimeisenä ja siellä tiedettiin kertoa, että punainen on värjättyä, eikä muuten eroa tavallisesta cheddarista. Iloinen ja asiantunteva palvelu vakuutti niin, että innostuin ostamaan useampia juustoja. Cheddaria oli maistelun jälkeen jäljellä noin 50 grammaa, josta riitti täytettä kuuteen pepperoniin. Jälkiviisas tietää kertoa, että chiliin olisi voinut laittaa enemmänkin täytettä, mutta tässä vaiheessa pelkäsin, että liika täyte saa juuston pursuamaan paistoljyn joukkoon. 450 grammaa juustoa kahteentoista chiliin tuntuu kuitenkin aika hurjalta määrältä.
Myös vehnäjauhojen ja kananmunien määrä oli yläkanttiin. Käytin kuuteen chiliin kaksi kananmunaa, mutta yksi olisi riittänyt. Vaahdotin valkuaiset sähkövatkaimella ja kaadoin kokonaiset keltuaiset joukkoon. Epäilin pelkän kananmunavaahdon toimivuutta friteeraustaikinana, mutta se osoittautui hyvin pysyväksi. Juustot valuivat osittain ulos chileistä, mutta pysähtyivät kuoren ja taikinan väliin.
Uppopaistamiseen käytin rypsiöljyä, jonka pyrin pitämään 180 -asteisena. Tämä onnistui melko hyvin kun levy oli 3:lla (asteikolla 0-6). Lämpötilan mittaamiseen käytin digitaalista lämpömittaria, jonka asetin hälyttämään lämmön saavuttaessa 190 -astetta. Chilien kääntelyyn käytin ensin reikäkauhaa, mutta huomasin sitten pihdit kätevämmiksi. Olin kitsas öljyn suhteen, mikä hankaloitti paistamista. Kun käänsin chilit, ne kääntyivät itsestään takaisin ja jouduin pitämään niitä paikoillaan hetken. Valmiit chilit valutin talouspaperin päällä.
Lopputulos oli herkullinen, joskin hieman liian tulinen omaan makuuni. Uuden satsin tekisin ehkä hieman miedommista chileistä ja runsaammalla täytteellä. Ruoan huono puoli on uppopaistorasvan haju, joka tarttuu hiuksiin ja vaatteisiin. Tuota hajua yritän vältellä viimeiseen asti, sillä työpaikkojeni ansiosta sain yliannostuksen upporasvaa. Hajuista huolimatta tämä on ruoka, jota haluaisin syödä uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti